Väitös: Sanojen selkokielisyyttä tulee arvioida teksti- ja käyttäjänäkökulmista
22.8.2024 08:55:33 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Idastiina Valtasalmen väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa selkokielen sanastokriteereistä ja lukutaitoisten kehitysvammaisten aikuisten sanastonhallinnasta. Tulokset tarkentavat muun muassa yleisyyttä, tuttuutta, lyhyyttä ja konkreettisuutta koskevia sanastokriteerejä. Ne myös tarjoavat keinoja selkomukauttamiseen, kun halutaan vähentää viestinnän saavutettavuuden esteitä.
Selkokieli on selkeää yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jolla edistetään viestinnän saavutettavuutta. Selkokielen käyttäjiksi on usein kutsuttu ihmisiä, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Tällainen rajaus on kuitenkin melko kapea, sillä selkokieltä käyttävät myös yleiskieltä ymmärtävät ihmiset.
– Lähes kuka tahansa voi käyttää selkokieltä esimerkiksi lukemalla, kuulemalla, puhumalla tai kirjoittamalla, Valtasalmi sanoo.
– Esimerkiksi itse käytin selkokieltä, kun kirjoitin selkokielisen tutkimustiedotteen. Tutkimuksen osallistujat puolestaan käyttivät selkokieltä, kun he lukivat sen.
Selkokielellä kirjoitettuja tekstejä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Siksi väitöskirjassa esitetään näkemys, jossa selkokielisyyttä tarkastellaan tekstin ja kohdelukijan kautta. Kohdelukijalla tarkoitetaan oletettua lukijaa, jolle teksti on suunnattu.
– Teksti on selkokielistä, jos sen sisältö, sanasto, rakenteet ja muotoilu ovat kokonaisuudessaan yksinkertaisempia kuin selkeällä yleiskielellä kirjoitetussa tekstissä. Sisällön, sanaston, rakenteiden ja muotoilun tulee myös auttaa kohdelukijaa löytämään, ymmärtämään ja käyttämään tarvitsemaansa tietoa tai saamaan esteettisiä elämyksiä, Valtasalmi sanoo.
Näkemys ei ole kielisidonnainen, joten selkokielisyyttä voitaisiin kuvata sen mukaisesti muissakin kielissä kuin suomessa. Näkemyksessä korostuu inklusiivisuus, koska kohdelukija voi olla kuka tahansa.
Laaja näkemys selkokielen ja -tekstien käyttämisestä näkyy väitöskirjan osatutkimuksissa. Tekstilähtöisissä tutkimuksissa vertaillaan selko- ja yleiskielisiä tekstejä. Käyttäjälähtöisissä tutkimuksissa tehdään kyselyjä ja kielellisiä testejä, joiden osallistujina on kehitysvammaisia aikuisia, korkeakouluopiskelijoita sekä kielen ja viestinnän asiantuntijoita.
Väitöskirjan lopussa annetaan käytännönläheisiä ohjeita sanojen selkokielisyyden arviointiin tekstin tuottamisvaiheessa. Selkokielisyyttä neuvotaan arvioimaan tietolähteiden, omakohtaisten kokemusten, kohdelukijan sanastonhallinnan ja sanojen ominaisuuksien perusteella.
Väitöstilaisuus lauantaina 24. elokuuta
FM Idastiina Valtasalmen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Teksti- ja käyttäjänäkökulmia selkokielen sanastoon tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 24.8.2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Jaakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Camilla Lindholm Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Idastiina Valtasalmi
050 545 6744
idastiina.valtasalmi@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme