Väitös: Sanojen selkokielisyyttä tulee arvioida teksti- ja käyttäjänäkökulmista

Selkokieli on selkeää yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jolla edistetään viestinnän saavutettavuutta. Selkokielen käyttäjiksi on usein kutsuttu ihmisiä, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Tällainen rajaus on kuitenkin melko kapea, sillä selkokieltä käyttävät myös yleiskieltä ymmärtävät ihmiset. 

– Lähes kuka tahansa voi käyttää selkokieltä esimerkiksi lukemalla, kuulemalla, puhumalla tai kirjoittamalla, Valtasalmi sanoo. 

– Esimerkiksi itse käytin selkokieltä, kun kirjoitin selkokielisen tutkimustiedotteen. Tutkimuksen osallistujat puolestaan käyttivät selkokieltä, kun he lukivat sen.

Selkokielellä kirjoitettuja tekstejä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Siksi väitöskirjassa esitetään näkemys, jossa selkokielisyyttä tarkastellaan tekstin ja kohdelukijan kautta. Kohdelukijalla tarkoitetaan oletettua lukijaa, jolle teksti on suunnattu.

– Teksti on selkokielistä, jos sen sisältö, sanasto, rakenteet ja muotoilu ovat kokonaisuudessaan yksinkertaisempia kuin selkeällä yleiskielellä kirjoitetussa tekstissä. Sisällön, sanaston, rakenteiden ja muotoilun tulee myös auttaa kohdelukijaa löytämään, ymmärtämään ja käyttämään tarvitsemaansa tietoa tai saamaan esteettisiä elämyksiä, Valtasalmi sanoo.

Näkemys ei ole kielisidonnainen, joten selkokielisyyttä voitaisiin kuvata sen mukaisesti muissakin kielissä kuin suomessa. Näkemyksessä korostuu inklusiivisuus, koska kohdelukija voi olla kuka tahansa.

Laaja näkemys selkokielen ja -tekstien käyttämisestä näkyy väitöskirjan osatutkimuksissa. Tekstilähtöisissä tutkimuksissa vertaillaan selko- ja yleiskielisiä tekstejä. Käyttäjälähtöisissä tutkimuksissa tehdään kyselyjä ja kielellisiä testejä, joiden osallistujina on kehitysvammaisia aikuisia, korkeakouluopiskelijoita sekä kielen ja viestinnän asiantuntijoita.

Väitöskirjan lopussa annetaan käytännönläheisiä ohjeita sanojen selkokielisyyden arviointiin tekstin tuottamisvaiheessa. Selkokielisyyttä neuvotaan arvioimaan tietolähteiden, omakohtaisten kokemusten, kohdelukijan sanastonhallinnan ja sanojen ominaisuuksien perusteella.

Väitöstilaisuus lauantaina 24. elokuuta

FM Idastiina Valtasalmen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Teksti- ja käyttäjänäkökulmia selkokielen sanastoon tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 24.8.2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Jaakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Camilla Lindholm Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.