Väitös: Sanojen selkokielisyyttä tulee arvioida teksti- ja käyttäjänäkökulmista
Idastiina Valtasalmen väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa selkokielen sanastokriteereistä ja lukutaitoisten kehitysvammaisten aikuisten sanastonhallinnasta. Tulokset tarkentavat muun muassa yleisyyttä, tuttuutta, lyhyyttä ja konkreettisuutta koskevia sanastokriteerejä. Ne myös tarjoavat keinoja selkomukauttamiseen, kun halutaan vähentää viestinnän saavutettavuuden esteitä.
Selkokieli on selkeää yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jolla edistetään viestinnän saavutettavuutta. Selkokielen käyttäjiksi on usein kutsuttu ihmisiä, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Tällainen rajaus on kuitenkin melko kapea, sillä selkokieltä käyttävät myös yleiskieltä ymmärtävät ihmiset.
– Lähes kuka tahansa voi käyttää selkokieltä esimerkiksi lukemalla, kuulemalla, puhumalla tai kirjoittamalla, Valtasalmi sanoo.
– Esimerkiksi itse käytin selkokieltä, kun kirjoitin selkokielisen tutkimustiedotteen. Tutkimuksen osallistujat puolestaan käyttivät selkokieltä, kun he lukivat sen.
Selkokielellä kirjoitettuja tekstejä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Siksi väitöskirjassa esitetään näkemys, jossa selkokielisyyttä tarkastellaan tekstin ja kohdelukijan kautta. Kohdelukijalla tarkoitetaan oletettua lukijaa, jolle teksti on suunnattu.
– Teksti on selkokielistä, jos sen sisältö, sanasto, rakenteet ja muotoilu ovat kokonaisuudessaan yksinkertaisempia kuin selkeällä yleiskielellä kirjoitetussa tekstissä. Sisällön, sanaston, rakenteiden ja muotoilun tulee myös auttaa kohdelukijaa löytämään, ymmärtämään ja käyttämään tarvitsemaansa tietoa tai saamaan esteettisiä elämyksiä, Valtasalmi sanoo.
Näkemys ei ole kielisidonnainen, joten selkokielisyyttä voitaisiin kuvata sen mukaisesti muissakin kielissä kuin suomessa. Näkemyksessä korostuu inklusiivisuus, koska kohdelukija voi olla kuka tahansa.
Laaja näkemys selkokielen ja -tekstien käyttämisestä näkyy väitöskirjan osatutkimuksissa. Tekstilähtöisissä tutkimuksissa vertaillaan selko- ja yleiskielisiä tekstejä. Käyttäjälähtöisissä tutkimuksissa tehdään kyselyjä ja kielellisiä testejä, joiden osallistujina on kehitysvammaisia aikuisia, korkeakouluopiskelijoita sekä kielen ja viestinnän asiantuntijoita.
Väitöskirjan lopussa annetaan käytännönläheisiä ohjeita sanojen selkokielisyyden arviointiin tekstin tuottamisvaiheessa. Selkokielisyyttä neuvotaan arvioimaan tietolähteiden, omakohtaisten kokemusten, kohdelukijan sanastonhallinnan ja sanojen ominaisuuksien perusteella.
Väitöstilaisuus lauantaina 24. elokuuta
FM Idastiina Valtasalmen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Teksti- ja käyttäjänäkökulmia selkokielen sanastoon tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 24.8.2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Jaakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Camilla Lindholm Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Idastiina Valtasalmi
050 545 6744
idastiina.valtasalmi@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Mediakutsu: Nyt murretaan vesihuollon myyttejä!1.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.
AI Champion tuo tekoälyn rakentamisen ja datatalouden tueksi1.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto koordinoi datatalouden kasvuohjelman kolmatta pilottia, jossa edistetään rakentamisen alan dataperustaista kasvua ja elinkaarikestävyyttä. AI Champion -pilotissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset yhdistävät voimansa vauhdittaakseen alan digitalisaatiota ja kilpailukykyä tekoälyn avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme