Väitös: Sanojen selkokielisyyttä tulee arvioida teksti- ja käyttäjänäkökulmista
Idastiina Valtasalmen väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa selkokielen sanastokriteereistä ja lukutaitoisten kehitysvammaisten aikuisten sanastonhallinnasta. Tulokset tarkentavat muun muassa yleisyyttä, tuttuutta, lyhyyttä ja konkreettisuutta koskevia sanastokriteerejä. Ne myös tarjoavat keinoja selkomukauttamiseen, kun halutaan vähentää viestinnän saavutettavuuden esteitä.

Selkokieli on selkeää yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jolla edistetään viestinnän saavutettavuutta. Selkokielen käyttäjiksi on usein kutsuttu ihmisiä, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Tällainen rajaus on kuitenkin melko kapea, sillä selkokieltä käyttävät myös yleiskieltä ymmärtävät ihmiset.
– Lähes kuka tahansa voi käyttää selkokieltä esimerkiksi lukemalla, kuulemalla, puhumalla tai kirjoittamalla, Valtasalmi sanoo.
– Esimerkiksi itse käytin selkokieltä, kun kirjoitin selkokielisen tutkimustiedotteen. Tutkimuksen osallistujat puolestaan käyttivät selkokieltä, kun he lukivat sen.
Selkokielellä kirjoitettuja tekstejä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Siksi väitöskirjassa esitetään näkemys, jossa selkokielisyyttä tarkastellaan tekstin ja kohdelukijan kautta. Kohdelukijalla tarkoitetaan oletettua lukijaa, jolle teksti on suunnattu.
– Teksti on selkokielistä, jos sen sisältö, sanasto, rakenteet ja muotoilu ovat kokonaisuudessaan yksinkertaisempia kuin selkeällä yleiskielellä kirjoitetussa tekstissä. Sisällön, sanaston, rakenteiden ja muotoilun tulee myös auttaa kohdelukijaa löytämään, ymmärtämään ja käyttämään tarvitsemaansa tietoa tai saamaan esteettisiä elämyksiä, Valtasalmi sanoo.
Näkemys ei ole kielisidonnainen, joten selkokielisyyttä voitaisiin kuvata sen mukaisesti muissakin kielissä kuin suomessa. Näkemyksessä korostuu inklusiivisuus, koska kohdelukija voi olla kuka tahansa.
Laaja näkemys selkokielen ja -tekstien käyttämisestä näkyy väitöskirjan osatutkimuksissa. Tekstilähtöisissä tutkimuksissa vertaillaan selko- ja yleiskielisiä tekstejä. Käyttäjälähtöisissä tutkimuksissa tehdään kyselyjä ja kielellisiä testejä, joiden osallistujina on kehitysvammaisia aikuisia, korkeakouluopiskelijoita sekä kielen ja viestinnän asiantuntijoita.
Väitöskirjan lopussa annetaan käytännönläheisiä ohjeita sanojen selkokielisyyden arviointiin tekstin tuottamisvaiheessa. Selkokielisyyttä neuvotaan arvioimaan tietolähteiden, omakohtaisten kokemusten, kohdelukijan sanastonhallinnan ja sanojen ominaisuuksien perusteella.
Väitöstilaisuus lauantaina 24. elokuuta
FM Idastiina Valtasalmen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Teksti- ja käyttäjänäkökulmia selkokielen sanastoon tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 24.8.2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Jaakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Camilla Lindholm Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Idastiina Valtasalmi
050 545 6744
idastiina.valtasalmi@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme