EVA: Suomalaisten ehdoton tuki hyvinvointivaltion kustantamiselle vähentynyt

Päähallituspuolueiden kannattajien keskuudessa asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi aiempaa kriittisemmiksi. Perussuomalaisten (47 %) ja kokoomuksen (51 %) äänestäjistä hyvinvointivaltion korkealle hintalapulle löytyy ymmärrystä vain noin puolelta.

Muiden puolueiden kannattajissa korkean hintalapun hyväksyvät selkeät enemmistöt. Käytännössä kaikki vasemmistoliiton (97 %), SDP:n (95 %) ja vihreiden (91 %) äänestäjät tukevat hyvinvointivaltiota kustannuksiin katsomatta. Halukkuus hyvinvointivaltion kustantamiseen on korkealla tasolla myös RKP:n (82 %), keskustan (74 %), kristillisdemokraattien (69 %) ja Liike Nytin (64 %) äänestäjien keskuudessa.

Verotaakka hirvittää – oikeistoäänestäjät valmiita karsimaan palveluista

Kysymys mutkistuu, kun hyvinvointivaltion rahoitus kytketään konkreettiselle tasolle veronmaksuun. Vajaa puolet suomalaisista (47 %) katsoo verotuksen olevan kohtuuttoman kireää sillä saatavaan sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan palveluihin nähden. 40 prosenttia ei pidä verotusta turhan kireänä sillä saataviin etuihin nähden.

Kun suomalaisilta kysytään verojen alentamisen ja palveluista luopumisen väliltä, 38 prosenttia olisi valmis luopumaan joistakin valtiolta, hyvinvointialueilta ja kunnilta saamistaan palveluista, jos veroja alennettaisiin. Hieman suurempi osuus (43 %) ei olisi valmis luopumaan palveluistaan, vaikka veroja alennettaisiin.

Kokoomuksen (68 %), Liike Nytin (66 %) ja perussuomalaisten (65 %) äänestäjistä kaksi kolmesta olisi valmis luopumaan joistakin palveluista, jos verotusta alennettaisiin. Tätä mieltä on vihreiden (20 %) ja SDP:n (17 %) äänestäjistä vain viidennes, ja vasemmistoliiton äänestäjistä hyvin harva (6 %). Keskustan (44 %), kristillisdemokraattien (40 %) ja RKP:n (38 %) äänestäjistä niin ikään vähemmistöt olisivat valmiita luopumaan palveluista verotuksen alentamiseksi.

"Vaikka suomalaiset periaatteessa tukevat hyvinvointivaltion ylläpitämistä kustannuksista riippumatta, yhä useampi pohtii, miten julkiset palvelut pystytään rahoittamaan. Aikaisempien Arvo- ja asennetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö ei mielellään itse maksaisi lisää veroja, eikä jatkuva velkaantuminenkaan maistu. Kun toiminnan tehostamispyrkimykset eivät näytä tuottavan tulosta ja kansalaisten verotus kiristyy entisestään, keskustelu julkisten palveluiden rahoittamisesta on aiheellinen", sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Aihetta käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun lehdessä.