Tutkimus: Stressinhallinta korostuu pandemian kaltaisessa kriisissä
Puutteet työyhteisön toimivuudessa ja johtamisen oikeudenmukaisuudessa puolestaan ennakoivat henkilöstön jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä edelleen kriisin aikana. Seurantatutkimuksen tulokset antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohta ulkoinen kriisi, kuten pandemia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimushanke Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla osoittaa, että toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille kriiseistä riippumatta. Samalla havaittiin, että työkuormituksen hallinta on erityisen tärkeä työkykyä ja palautumista tukeva tekijä kriisiaikana.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia pandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022. Syksyn 2022 Kunta10-kyselyyn lisättiin kysymyksiä koronapandemian seurauksista omassa työssä ja omalle työhyvinvoinnille.
Koronapandemia toi mukanaan merkittäviä muutoksia eri kunta-alan töissä. Töitä organisoitiin uudelleen: osin siirryttiin etätöihin ja esimerkiksi terveysalalla henkilöstöä siirrettiin huolehtimaan koronatestauksesta sekä infektion torjunnan ja hoidon etulinjaan.
Pandemian iskiessä myös aiemmat riskitekijät vaikuttavat
Tutkimuksessa havaittiin, että pandemia-aikaa edeltäneet psykososiaaliset riskitekijät, kuten johtamisen epäoikeudenmukaisuus tai toimimaton työyhteisö, selittivät kuulumista alentuneen ja pandemia-ajassa heikkenevän työkyvyn kehityspolulle. Toisaalta havaittiin, että toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus olivat hyvinvoinnille tärkeitä kaikkina ajankohtina. Työstressi oli voimakkaammin yhteydessä työkykyyn ja palautumiseen pandemia-aikana kuin sen jälkeen.
– Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta arvioi.
– Tuloksemme antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohtaa ulkoinen kriisi. On tärkeää tunnistaa stressitekijöitä ja luoda ennalta toimintamalleja, joiden avulla stressinhallintaan voidaan vaikuttaa pandemian aikana tai muussa kriisitilanteessa, Ervasti korostaa.
Terveysalalla koettiin arvostuksen kasvua, mutta myös suurinta kuormitusta
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen omaan työhönsä melko paljon tai paljon, ja vaikutukset olivat enimmäkseen kielteisiä. Kielteisiä kokemuksia oli erityisesti opettajilla, pelastajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa muutokset pidettiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.
Pandemia lisäsi erityisesti terveysalan ja opetushenkilöstön kokemaa henkistä kuormitusta. Terveysalan henkilöstö koki kuitenkin useimmin myös, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.
Vuonna 2020 47 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö näytti osaltaan suojanneen pandemian kielteisiltä vaikutuksilta. Työkyky heikentyi eniten niillä, jotka siirrettiin toisiin tehtäviin.
Koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaoloja myöhemminkin
Tutkimuksessa selvitettiin myös koronan sairastamisen vaikutusta sairauspoissaoloihin tulevaisuudessa. Vuonna 2020 raportoitu koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä vuosina 2021–2022, vaikka vastaajien yksilölliset riskitekijät ja pandemia-aikaa edeltävät sairauspoissaolot otettiin huomioon.
Palvelu- ja hoitoalojen ammateissa koronainfektion tuoma riski tuleviin sairauspoissaoloihin oli suurin.
– Koronapandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta näyttäisi lisänneen sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa. Tätä voi pitää jossain määrin yllättävänä. Mahdolliset selitykset voivat liittyä long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin, lisääntyneeseen herkkyyteen sairastua muihin tauteihin, mielenterveyteen aiheutuneisiin vaikutuksiin tai sairauspoissaolokäyttäytymisen muutoksiin, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta arvioi.
Tutustu tutkimukseen
Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla (Julkari.fi)
Lisätiedot
- Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2806, jenni.ervasti@ttl.fi
- Erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2509, johanna.kausto@ttl.fi
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2636, matti.joensuu@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Sjukfrånvaron inom kommunsektorn minskar efter social- och hälsovårdsreformen och coronapandemin28.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
År 2023 var kommunalt anställda i genomsnitt 16,4 dagar borta från arbetet på grund av egen sjukdom. Social- och hälsovårdsreformen orsakade en stor förändring i kommunernas yrkesfördelning, så utvecklingen av sjukfrånvaron kan inte längre jämföras direkt med tidigare frånvaro. Statistiken från Keva och FPA stödjer emellertid hypotesen om en positiv utveckling.
Kunta-alan sairauspoissaolot laskussa sote-uudistuksen ja koronapandemian jälkeen28.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan. Kevan ja Kelan tilastot kuitenkin tukevat oletusta myönteisestä kehityksestä.
Sickness absences in the municipal sector declining after the healthcare and social welfare reform package and the coronavirus pandemic28.8.2024 06:00:00 EEST | Press release
In 2023, municipal employees were on average 16.4 days absent from work due to their own illness. The healthcare and social welfare reform package caused a major change in the occupational distribution in municipalities, so the development of sickness absences can no longer be directly compared to previous data. However, Keva and Kela’s statistics support the assumed positive development.
Undersökning: Beslutsamt ledarskap upprätthöll lärarnas funktionsförmåga även under kristiden20.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Hur leder man i en krissituation? En gemensam undersökning av Arbetshälsoinstitutet och Vasa universitet utredde med vilka medel arbetsgemenskaperna inom undervisningssektorn kunde övergå från överlevnadsfasen till förnyelse under coronapandemin. Ledarskapets viktiga uppgift under en kris är att trygga det grundläggande arbetet och stödja prioriteringen av uppgifter. I forskningsprojektet publicerades praktiska åtgärdsrekommendationer för chefer och ledare.
Tutkimus: Jämäkkä johtaminen ylläpiti opettajien toimintakykyä myös kriisiaikana20.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten johdetaan kriisitilanteessa? Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen. Kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on turvata perustyö ja tukea tehtävien priorisoinnissa. Tutkimushankkeessa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme