Finnveran Mauri Kotamäki: Donald Trumpin tuontitullipuheet herättävät huolta suomalaisviejissä – ”Vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta”
Vaalihuuma nousee Yhdysvalloissa, ja ehdokkaat ovat jo ehtineet tehdä konkreettisia talouspoliittisia avauksia. Republikaanien ehdokas Donald Trump ehdotti vastikään 20 prosentin tuontitulleja kaikille maille ja 60 prosentin tulleja Kiinalle. Toteutuessaan tämä politiikka olisi haitallista paitsi Yhdysvalloille, se aiheuttaisi myös päänvaivaa ympäri maailman. Suomelle korkea tuontitulli olisi erityisen huono asia, koska Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin kauppapolitiikka olisi Trumpia miedompaa ja näin ollen suotuisampaa suomalaisille vientiyrityksille, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Viime vuosina Ruotsi ja Yhdysvallat ovat vuorotelleet Suomen tärkeimpänä viennin kohdemaana tavaraviennin arvolla mitattuna. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2023 noin 8,5 miljardia euroa.
”Demokraattien ehdokas Kamala Harris ei kannata yleisiä tuontitulleja. Kauppapolitiikka olisi tältä osin selvästi Trumpia miedompaa – mitä voi pitää talouden kannalta hyvänä asiana. Todennäköisesti myös Harris haluaisi jatkaisi Joe Bidenin tiukkaa linjaa Kiinaa kohtaan”, pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Eivät Yhdysvaltain nykyisetkään tuontitullit ole taloudellisesta näkökulmasta ilmiselvästi kannatettavia, mutta toimitusketjuriskeihin ja geopolitiikkaan liittyen ne ovat sentään ymmärrettäviä”, hän jatkaa.
”Kiinasta on tullut liian suuri” – Kiinan talousmalli on kestämätön
Mauri Kotamäki muistuttaa, että Kiinan omat poliittiset toimet ovat kauppariitojen takana.
”Kiina on tukenut omaa teollisuuttaan ja siten aiheuttanut globaalin markkinahäiriön. Kiinasta on yksinkertaisesti tullut liian suuri, jotta trendi voisi enää jatkua ilman vastatoimenpiteitä. Kaiken lisäksi Kiinan talousmalli ei ole kestävä Kiinan omastakaan näkökulmasta. Kaikille osapuolille olisi parempi, jos Kiina ottaisi askeleen kohti markkinataloutta ja alkaisi asteittain purkamaan keskusjohtoisuutta. Se, kuinka todennäköistä politiikan muutos olisi, on asia erikseen”, Kotamäki summaa.
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on ollut tapetilla jo vuosia ja siihen liittyen on keskusteltu tuontitulleista, joita sekä republikaanit että demokraatit kannattavat. Presidenttiehdokkaiden välillä on kuitenkin eroja tavassa, jolla tuontitullit implementoitaisiin.
Kotamäen mukaan Trumpin määrittelemä tuontitulli saattaisi vahvistaa dollarin arvoa. Valuuttakurssin vahvistuminen vähentäisi tuontitullin tavoiteltua vaikutusta ja heikentäisi Yhdysvaltain talouden hintakilpailukykyä.
”Valuuttakurssivaikutuksen lisäksi tuontitulli heikentäisi yhdysvaltalaisten yritysten kilpailukykyä ja kiihdyttäisi inflaatiota, koska yhdysvaltalaisyritysten käyttämien välipanosten hinta nousisi. Tuontitullien kustannukset päätyisivät siis lopulta yhdysvaltalaisten yritysten ja kuluttajien kontolle”, Kotamäki sanoo.
Tuontitullit johtaisivat vastareaktioon – ”Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”
Negatiivinen vaikutus olisi sekin, että monet muut maat asettaisivat todennäköisesti vastatulleja yhdysvaltalaisia tuotteita vastaan, mikä edelleen haittaisi Yhdysvaltain taloutta.
”Kaiken kaikkiaan Trumpin 20 prosentin tuontitulli vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta. Kansainvälinen kauppa kärsisi, kun maiden välille nousisi tulleja ja lopulta kaikilla menisi huonommin, kuin alkupisteessä. On myös lähes käsittämätöntä, miksi Trump haluaisi asettaa tulleja Yhdysvaltain läheisille liittolaisille, joiden kanssa kannattaisi päinvastoin käydä enemmän kauppaa”, Kotamäki sanoo.
Maailman on sopeuduttava marraskuisten presidentinvaalien tulokseen - oli äänestystulos mikä tahansa.
”Asioihin, joihin emme voi vaikuttaa, on vain sopeuduttava. Tämä pätee myös Yhdysvaltain politiikkaan. Toisaalta presidentinvaalit käydään puheiden kautta, ja puheet ovat vasta puheita. Lopulta politiikan implementointi eli teot painavat ja kertovat, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”, Kotamäki toteaa.
Lisää aiheesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2025: Omistajanvaihdosten rahoituksessa pohjakosketus nähty – Lähivuosina haasteena myyjien ja ostajien määrän epäsuhta18.9.2025 08:33:07 EEST | Tiedote
Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme