Ympäristöystävälliset käytännöt voivat edistää yritysten tehokkuutta ja energiatehokkuus lisää myös tuottavuutta

Tuottavuuden kasvu kehittyneissä maissa on hidastunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja Suomessa tuottavuuskasvu on ollut erityisen heikkoa. Työn tuottavuus on johtanut tuottavuuskuilun syvenemiseen Suomen ja muiden johtavien teollisuusmaiden välillä.

Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Productivity and Green Transition in Finland (Etla Raportti 151) tarkastellaan vakiintuneiden tuottavuusmittareiden puutteita. Vakiintuneet mittarit eivät nykyisellään ota tarpeeksi huomioon yritysten pyrkimyksiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 

"Yritysten tuottavuutta voidaan arvioida kattavammin kestävän kehityksen kontekstissa", korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen. 

Viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä, mikä osoittaa, että ympäristöystävälliset käytännöt voivat edistää sekä kestävää kehitystä että tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Myös energiatehokkuus lisää työn tuottavuutta.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen tuottavuus vuonna 2022 oli vain noin 68 prosenttia Yhdysvalloista. Tuottavuuden kasvua ovat heikentäneet paitsi Suomen elektroniikkateollisuuden negatiivinen tuottavuussokki, myös resurssien huono hajauttaminen. Heikko tuottavuuskehitys on omiaan heikentämään kustannuskilpailukykyä. 

Suomen tuottavuuden nykyinen heikko kasvu ei kuitenkaan johdu rakenteellisista ongelmista, sanoo Etlan Natalia Kuosmanen.

"Siirtyminen kohti vihreää taloutta voisi tarjota mahdollisen keinon kaventaa Suomen tuottavuuseroa verrattuna muihin teollisuusmaihin. Tuottavuusmittauksia tulisikin hyödyntää yhä enemmän kestävän kehityksen kontekstissa, kun arvioidaan kattavammin tuottavuuden kasvua." 

Raportissa tarkastellaan myös tarkemmin haasteita, jotka liittyvät teknologiariippuvuuden poistamiseen. Riippuvuutta voidaan vähentää lisäämällä julkista rahoitusta puhtaan teknologian T&K-toiminnalle sekä hyödyntämällä paremmin EU-tason vihreitä investointiohjelmia. Vuonna 2021 käynnistetty InvestEU-ohjelma, joka on osa NextGenerationEU-elvytyssuunnitelmaa, saattaakin osoittautua Kuosmasen mukaan hyödyllisemmäksi pienemmille EU-maille, kuten Suomelle.

Kuosmanen, Natalia – Kiema, Ilkka – Maczulskij, Terhi: Productivity and Green Transition in Finland (Etla Raportti 151)

Etlan ja Laboren yhteistyössä laatima raportti on tehty Suomen tuottavuuslautakunnalle.