Ympäristöystävälliset käytännöt voivat edistää yritysten tehokkuutta ja energiatehokkuus lisää myös tuottavuutta
26.8.2024 09:26:11 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ympäristöystävälliset käytännöt voivatkin edistää sekä kestävää kehitystä että tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Suomen työn tuottavuus oli vuonna 2022 vain 68 prosenttia Yhdysvalloista. Tuottavuuden heikko kasvu on omiaan heikentämään kustannuskilpailukykyä. Siirtyminen kohti vihreää taloutta voi tarjota potentiaalisen keinon kaventaa tätä tuottavuuseroa, toteavat tutkijat.
Tuottavuuden kasvu kehittyneissä maissa on hidastunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja Suomessa tuottavuuskasvu on ollut erityisen heikkoa. Työn tuottavuus on johtanut tuottavuuskuilun syvenemiseen Suomen ja muiden johtavien teollisuusmaiden välillä.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Productivity and Green Transition in Finland (Etla Raportti 151) tarkastellaan vakiintuneiden tuottavuusmittareiden puutteita. Vakiintuneet mittarit eivät nykyisellään ota tarpeeksi huomioon yritysten pyrkimyksiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
"Yritysten tuottavuutta voidaan arvioida kattavammin kestävän kehityksen kontekstissa", korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.
Viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä, mikä osoittaa, että ympäristöystävälliset käytännöt voivat edistää sekä kestävää kehitystä että tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Myös energiatehokkuus lisää työn tuottavuutta.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen tuottavuus vuonna 2022 oli vain noin 68 prosenttia Yhdysvalloista. Tuottavuuden kasvua ovat heikentäneet paitsi Suomen elektroniikkateollisuuden negatiivinen tuottavuussokki, myös resurssien huono hajauttaminen. Heikko tuottavuuskehitys on omiaan heikentämään kustannuskilpailukykyä.
Suomen tuottavuuden nykyinen heikko kasvu ei kuitenkaan johdu rakenteellisista ongelmista, sanoo Etlan Natalia Kuosmanen.
"Siirtyminen kohti vihreää taloutta voisi tarjota mahdollisen keinon kaventaa Suomen tuottavuuseroa verrattuna muihin teollisuusmaihin. Tuottavuusmittauksia tulisikin hyödyntää yhä enemmän kestävän kehityksen kontekstissa, kun arvioidaan kattavammin tuottavuuden kasvua."
Raportissa tarkastellaan myös tarkemmin haasteita, jotka liittyvät teknologiariippuvuuden poistamiseen. Riippuvuutta voidaan vähentää lisäämällä julkista rahoitusta puhtaan teknologian T&K-toiminnalle sekä hyödyntämällä paremmin EU-tason vihreitä investointiohjelmia. Vuonna 2021 käynnistetty InvestEU-ohjelma, joka on osa NextGenerationEU-elvytyssuunnitelmaa, saattaakin osoittautua Kuosmasen mukaan hyödyllisemmäksi pienemmille EU-maille, kuten Suomelle.
Etlan ja Laboren yhteistyössä laatima raportti on tehty Suomen tuottavuuslautakunnalle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme