Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Yrittäjät ja julkisista tiloista vastaavat henkilöt löytävät materiaaleista ideoita ja resursseja tilojensa turvallisuuden parantamiseen ja siitä viestimiseen. Monessa muussa maassa on jo yleinen käytäntö mitata julkisten tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja viestiä siitä avoimesti tilojen käyttäjille.
– Riittävä ilmanvaihto ja -puhdistus voisi olla kilpailuvalttina myös Suomessa. Esimerkiksi ravintolan tai kuntokeskuksen asiakkaille voi olla tärkeää tietää, että tiloissa todella panostetaan ilmahygieniaan, ja riski sairastua koronaan tai influenssaan on pienempi kuin muualla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan vähentää tunkkaisten tilojen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, ajattelun takkuamista ja alentunutta työtehoa. Ilmavälitteisten tautien, kuten koronan ja influenssan, leviämisen ehkäiseminen tuo taloudellisia säästöjä työnantajille ja helpottaa lapsiperheiden elämää sairauskierteiden vähentyessä. Materiaaleista löytyy keinoja kaikille. Niinkin yksinkertainen keino kuin ikkunan avaaminen kerran tunnissa on yllättävän tehokas keino parantaa ilman laatua ja samalla hyvinvointia.
– Moni on lannistunut ja ajattelee, ettei näitä kuitenkaan voi estää. Uusimman kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan tämä on kuitenkin paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Ilmahygienian merkityksen oivaltamisen on sanottu olevan käsihygienian oivaltamisen kokoluokkaa tautien torjunnassa. Nyt julkaistaan suomeksi kansalaisille suunnattu laaja tutkimusperustainen tietopaketti siitä, miten ilmavälitteisten tautien leviämistä voi hillitä, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
– Tehokkainta toki olisi, että yhteisten tilojen ilmahygienia laitetaan kerralla kuntoon sen sijaan, että riskien ja suojauskeinojen miettiminen jätetään vain yksilöiden harteille, Hankonen lisää.
Materiaaleissa on myös mukana myös kansalaisvaikuttamisen välineitä ja ideoita siihen, miten yrityksissä voidaan huolehtia ja viestiä omien tilojen terveysturvallisuudesta. Materiaalia voi hyödyntää myös koulujen terveystiedon opetuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen@tuni.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Puh. 040 533 2179, ali.harlin@vtt.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Äitien vertaisryhmätoiminta auttaa rakentamaan hyvää elämää6.3.2025 09:50:51 EET | Tiedote
Laskeva syntyvyys pakottaa pohtimaan keinoja lapsiperheiden tukemiseen. Perheiden hyvinvointivaltiollista turvaa on kuitenkin heikennetty jo kauan. YTM Eija Erosen väitöstutkimus kertoo, kuinka vertaisryhmätoiminta auttaa äitejä jaksamaan lapsiperhearjessa.
Väitös: Kestävä energiamurros edellyttää laajempaa ja oikeudenmukaisempaa turvallisuuskäsitystä3.3.2025 11:02:21 EET | Tiedote
Energiamurroksella ja yhteiskunnan sähköistymisellä on huomattavia yhteyksiä turvallisuuspolitiikkaan. Väitöstutkimuksessaan tutkija Marja Helena Sivonen tarkastelee energiamurroksen ja turvallisuuden välisiä yhteyksiä Suomessa, Virossa ja Norjassa vuosina 2006–2023. Tutkimus nostaa esiin, miten eri käsitykset turvallisuudesta ja poliittiset päätökset vaikuttavat ilmastotavoitteiden toteutumiseen.
Uusi lääkemolekyylien seulontamenetelmä voi tuoda läpimurron lääkkeiden toimintaongelmiin26.2.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmän kehittämällä menetelmällä etsitään erityisiä molekyylejä, jotka hakeutuvat verenkierron kautta haluttuun kudokseen ja kykenevät lisäksi lävistämään kudoksen kulkemalla solujen läpi. Innovaatio voi auttaa ratkaisemaan esimerkiksi syövän ja aivosairauksien lääkehoitoon ja erityisesti lääkkeiden toimintaan liittyviä ongelmia.
Väitös: Asiakasarvon ymmärtäminen edistää teollisuuden ulkoistetun kunnossapidon onnistumista25.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Outi Nurmilaukas tutki väitöskirjassaan teollisuuden ulkoistetun kunnossapitopalvelun asiakasarvoa. Hänen mukaansa kunnossapitopalvelun ja sen asiakkaan välinen suhde onnistuu, kun palvelun tuottaja ymmärtää teknisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös laajemman asiakasarvonäkökulman.
Tutkimus paljastaa etätyön vaikutukset yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen tukeen24.2.2025 11:12:08 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin tuore tutkimus osoittaa, että etätyö heikentää työntekijöiden kokemusta työyhteisöstä ja kollegoiden tuesta. Kokemukseen esihenkilön tuesta etätyöllä ei ole vaikutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme