Suomen ensimmäisen satelliitin avaruusmatka päättyy

Juhannusaattona 2017 Suomen ensimmäinen satelliitti, Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama Aalto-1 lähti kantoraketin kyydissä viemään kiertoradalle Ilmatieteen laitoksessa, Turun yliopistossa ja VTT:llä valmistuneita mittalaitteita. Satelliitin laukaisu aloitti piensatelliittien avaruusajan Suomessa.

Syyskuun ensimmäisinä päivinä tämä historiallinen avaruusmatka päättyy, kun satelliitti palaa ilmakehään, missä kitka kuumentaa sen ja polttaa tuhkaksi lähes kokonaan. Jos palaminen tapahtuu pimeän aikaan, näky muistuttaa kirkasta tähdenlentoa, mutta on hitaampi ja pitkäkestoisempi. Aalto-1-satelliitti lentää viimeisen kerran Suomen yli arviolta jo tänään maanantaina.

Hetki on haikea, myöntää satelliittiprojektia alusta asti vetänyt Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.

”Samalla olen iloinen, sillä Aalto-1 tekee tilaa monelle uudelle suomalaiselle satelliitille, eikä jää kiertoradalle avaruusromuksi”, Praks toteaa.

Ison maitopurkin kokoinen ja neljän kilogramman painoinen Aalto-1 teki monella lailla suomalaista avaruushistoriaa. Sen myötä Suomi sai oman avaruuslain ja avaruusesinerekisterin, ja Suomessa myönnettiin ensimmäinen radiolupa ja käyttölupa satelliitille. Aalto-1 oli myös ensimmäinen suomalainen avaruusesine kansainvälisessä avaruusrekisterissä.

Aalto-1:n ympärille muodostui nuori tiimi, joka sytytti Suomeen uuden avaruusinnostuksen ja aloitti kaupallisten satelliittien valmistamisen Suomessa. Suomesta on nyt tullut johtava piensatelliittimaa Euroopassa, erityisesti maata kuvaavien satelliittien kehittäjänä ja valmistajana.

”Nykyään Suomella on jo kymmeniä satelliitteja avaruudessa, ja niistä melkein kaikki on rakennettu Otaniemessä. ICEYE, Kuva Space, Arctic Astronautics, Aurora Propulision – monia suomalaisyrityksiä ei olisi ilman tätä opiskelijaprojektia, joka kokosi innokkaat tulevaisuuden tekijät avaruusteeman ympärille”, Praks iloitsee.

Työ jatkuu – opiskelijat edelleen kiinnostuneita satelliittien rakentamisesta

Nykyään Suomen avaruusala kuhisee ja Otaniemessä rakentuu satelliitteja jopa kymmenkunta vuodessa. Suurin osa niistä on kaupallisia tutkasatelliitteja, joita valmistaa ICEYE. Lisäksi useat instituutit valmistavat instrumentteja kansainvälisille tiedemissioille. Niiden juuret johtavat Aalto-1-satelliitin instrumentteihin. Aalto-yliopistossakin osallistutaan Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Comet Interceptor- ja HERA-satelliittien mittausjärjestelmien ohjelmiston kehittämiseen.

”Aalto-yliopisto on mukana avaruustieteen ja -teknologian huippuyksikössä ja integroimme parhaillaan Foresail-1 prime -satelliittia. Lisäksi opiskelijasatelliittitiimimme kokoontuu lukuvuoden alussa kehittämään satelliittiprojektejaan. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuonna Aallosta avaruuteen saattaa lähteä jopa kaksi opiskelijavetoista satelliittia”, Praks kertoo.

Aalto-1 vei avaruuteen kolme tieteellistä instrumenttia: VTT:n kehittämän kuvantavan spektrometrin, Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä kehitettämän säteilyilmaisimen sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarrun. Kaikkien instrumenttien kehitystyö on jatkunut, ja niiden uudempia versioita on päässyt mukaan uusille avaruusmissioille, muun muassa kuvaamaan asteroideja.

”Suomi lähti avaruuteen yhteistyöllä. Projektin toteuttamiseen saatiin apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Aalto-1-satelliitin hyötykuormat eli mittainstrumentit valmistettiin parhaissa suomalaisissa instituuteissa ja usein jopa ilman erillistä rahoitusta. Aallon projektia rahoitti pääosin Aalto-yliopiston MIDE (Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy) ja laukaisun hankintaan osallistui suomalaisia yrityksiä ja instituutteja. Heille kaikille iso kiitos”, Praks päättää.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön ovat olleet mukana VTT, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Satelliitin laukaisua tukivat Aalto-yliopisto, Nokia, Space Systems Finland (SSF), the University of Turku and RUAG Space. Projektilla oli laaja ohjausryhmä, johon osallistui lukuisia suomalaisia asiantuntijoita. Teknisessä kehitystyössä opiskelijoita auttoivat SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Tarina avaruuden valloittajista on juuri avautunut Mahdottoman tekijät -näyttelyssä sekä Otaniemen kampuksemme upouudessa Marsio-rakennuksessa  että verkossa.