Korkeakoulukenttä suunnannäyttäjänä luontohaittojen hallinnassa – Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälki laskettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämän hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmän käyttö on laajentunut korkeakoulujen kentällä. Turun yliopisto on heti Jyväskylän yliopiston jälkeen arvioinut oman hiili- ja luontojalanjälkensä. Korkeakoulut ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä muille yhteiskunnan toimijoille omien ympäristövaikutusten huomioimisessa ja luontopositiivisuuden aikaansaamisessa.
Jyväskylän ja Turun yliopistot ovat Suomen korkeakoulukentällä ensimmäisiä, jotka ovat ryhtyneet selvittämään omaa hiili- ja luontojalanjälkeään rinnakkain ja kannustavat muitakin samaan. Turun yliopiston hiilijalanjalanjälkeä on seurattu jo vuodesta 2018 lähtien, mutta nyt hiilijalanjäljen lisäksi arvioitiin yliopiston toimintojen aiheuttamien luontohaittojen suuruus. Korkeakoulut omaavat uusinta tutkimustietoa ja osaamista, ja omalla esimerkillään näyttävät mallia myös muille yhteiskunnan toimijoille omien ympäristövaikutusten hallinnassa.
– Yliopistot eivät tällä hetkellä laske hiilijalanjälkeään samoilla menetelmillä, mikä estää tulosten keskinäisen vertailun. Luontojalanjäljen laskennan osalta on nyt hyvä tilaisuus kehittää kaikille korkeakouluille yhteneväistä laskentaa, pohtii kestävyyden ja vastuullisuuden asiantuntija ja korkeakoulujen yhteisen Finn-ARMA -verkoston Kestävä kehitys ja vastuullisuus -työryhmän puheenjohtaja Ulla Helimo Jyväskylän yliopistosta.
Tuloksissa korostuvat yliopistojen ominaispiirteet
Yhteistutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom selvitti Turun yliopiston hankintojen ja merkittävimpien toimintojen hiili- ja luontojalanjäljen vuoden 2022 toiminnan osalta. Suurimman osuuden Turun yliopiston luontojalanjäljestä muodostivat energiankulutus sekä tutkimustoimintaa tukevat laitteet ja palvelut, kun taas hiilijalanjäljessä korostuivat erityisesti tutkimustoiminta, laitehankinnat ja työmatkustus.
– Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälkilaskennan tulokset ovat hyvin linjassa Jyväskylän yliopiston laskennan tulosten kanssa, joskin kummallakin yliopistolla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi Turun yliopiston tuloksissa erottuu lääketieteellisen tiedekunnan resurssi-intensiivinen laboratoriotutkimus, mikä Jyväskylän yliopiston tapauksessa on pienemmässä roolissa, kertoo laskentaa toteuttanut projektitutkija Veera Vainio Jyväskylän yliopistosta.
Luontojalanjäljen suuruutta seurataan jatkossakin
Laskennassa hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tutkijoiden kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja. Tulevina vuosina Turun yliopisto voi itsenäisesti jatkaa hiili- ja luontojalanjäljen laskentaa.
– Luontojalanjäljen määritys kertoo Turun yliopiston toiminnan vaikutukset vuodelta 2022. On tärkeää määrittää perustaso, jotta pystymme jatkossa seuraamaan luontojalanjäljen kehitystä. Laskentamenetelmät ja ohjauskeinot luonnon köyhtymisen ymmärtämiseen ja hillintään kehittyvät jatkuvasti, ja Turun yliopisto on sitoutunut olemaan luontopositiivisten yliopistojen eturintamassa, toteaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi.
Hiili- ja luontojalanjälkiä voidaan pienentää monenlaisin keinoin. Turun yliopiston tapauksessa laskettiin esimerkkejä erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista jalanjälkiin. Tehokkain keino olisi siirtymä polttoon perustumattomiin energianlähteisiin, sillä siten voitaisiin saavuttaa lähes 40 % vähennys luontojalanjäljessä, hiilijalanjäljessäkin lähes 10 %. Usein vaikutukset kulkevat käsi kädessä, joten luontojalanjälkeä pienentävät toimet auttavat myös hiilijalanjäljen hallinnassa. Hiili- ja luontojalanjälkien tarkastelu rinnakkain mahdollistaa paitsi haittojen keskinäisen vertailun, myös toimenpiteiden suunnittelun molempia osa-alueita silmällä pitäen. Näin on mahdollista tehdä parempia ratkaisuja sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta.
Luontopositiivisuuden saavuttaminen yhteistyöllä
Omien luontojalanjälkien tarkastelun ja paikallisen biodiversiteettityön lisäksi Jyväskylän ja Turun yliopistot ovat kumpikin perustajajäseninä maailmanlaajuisessa Nature Positive Universities -yliopistoverkostossa, joka pyrkii edistämään biodiversiteettitutkimusta ja -opetusta, tukemaan luonnon ennallistamista korkeakoulusektorilla sekä syventämään korkeakoulujen välistä vuoropuhelua ja tiedonvälitystä.
– Luontojalanjäljen laskentamenetelmää voidaan soveltaa erilaisissa organisaatioissa ympäri maailman. Korkeakoulukenttä voisikin tulevaisuudessa yhdistää voimansa luontojalanjäljen laskennan kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi yhteiskuntaan esimerkiksi Nature Positive Universities –verkoston kautta, pohtii Vainio.
Lisätietoa:
-
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom: www.jyu.fi/wisdom
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektitutkija Veera Vainio, Jyväskylän yliopisto, veera.s.vainio@jyu.fi
Väitöskirjatutkija Sami El Geneidy, Jyväskylän yliopisto, sami.s.elgeneidy@jyu.fi, +358 40 532 9892
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai yli 1,2 miljoonaa euroa rahoitusta kolmeen kvanttiteknologiaan liittyvään hankkeeseen13.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon rahoitusta kolmeen kvanttiteknologiaan ja kvanttilaskentaan liittyvään hankkeeseen. Rahoitusten yhteenlaskettu kokonaissumma on yli 1,2 miljoonaa euroa. Informaatioteknologian tiedekunnan varadekaanin mukaan rahoitukset vahvistavat yliopiston asemaa kasvussa olevalla kvanttilaskennan alueella.
Jyväskylän yliopisto kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi12.9.2024 15:30:02 EEST | Tiedote
Maahanmuuttaneet ovat erityisen aliedustettuina kielellisesti vaativissa ja korkeakoulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Koulutus- ja työmarkkinoiden eriytymisen pysäyttämiseksi maassa jo olevien maahanmuuttaneiden tavoittaminen korkeakoulutukseen on yhä tärkeämpää. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa halutaankin kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi.
Luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn yhteishaussa12.9.2024 10:17:55 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 11.9.2024. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 116 opiskelupaikkaan pyrki 586 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 636 kappaletta.
Tutkimus paljastaa: digilaitteiden käyttö oppitunneilla vaatii oppilailta ongelmanratkaisutaitoja12.9.2024 09:13:12 EEST | Tiedote
FM Minttu Vänttisen väitöstutkimus osoittaa, että oppilaat kohtaavat digiteknologiaa hyödyntäviä tehtäviä suorittaessaan monenlaisia haasteita. Näiden ratkaiseminen vertaisryhmissä vaatii, että oppilaat jakavat huomionsa yhtäaikaisesti teknologian, tehtävän ja toisten oppilaiden välillä.
Verenkierron mikro-RNA-pitoisuuksista voidaan arvioida syöpäriskiä Lynchin oireyhtymässä11.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymä on melko yleinen periytyvä geenivirhe, joka lisää yksilön alttiutta monille eri syöville, erityisesti suolistosyöville. FM Tero Sieväsen väitöstutkimus osoitti, että Lynchin oireyhtymää kantavien henkilöiden syöpäriskiä voidaan arvioida verenkierron mikroRNA-pitoisuuksista. Tämä auttaa kehittämään seulontamenetelmiä ja kohdentamaan seulonnan korkean riskin henkilöihin. Lisäksi tutkimus vahvisti aiempia havaintoja elämäntapojen ja syöpäriskin yhteyksistä osoittamalla, että terveelliset elämäntavat voivat suojata Lynchin oireyhtymän kantajia syöviltä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme