Suomen itsemurhaluvut edelleen Pohjoismaiden synkimmät

Itsemurhien määrä on saatu puolittumaan 90-luvulta lähtien, mutta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen 20 prosenttia korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Eniten itsemurhia tehdään Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Useimmin itsemurhan tekee edelleen keski-ikäinen mies, mutta viime vuosina nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on hieman noussut.

Lisäksi itsemurha-ajatukset kaikkien suomalaisten keskuudessa ovat luultua yleisempiä ja yleistyneet. Vuonna 2022 joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia ja alle 50-vuotiaista jopa joka kahdeksas.

MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansan mukaan itsemurhien ehkäisytyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laaja-alaisuutta ja näyttöön perustuvien menetelmien systemaattista hyödyntämistä. Jokaisen hyvinvointialueen tulisi perustaa itsemurhien ehkäisytyöryhmä, jossa eri viranomaiset, kuntatoimijat ja kolmas sektori ovat edustettuina.

”Hyvinvointialueiden resurssipula on todellinen ongelma, mutta itsemurhien määrää on pystytty aiemminkin alentamaan myös hankalissa taloustilanteissa, esimerkiksi 1990-luvulla lama-aikaan”, Vesikansa toteaa.

Itsetuhoiset yhteydenotot kasvussa

MIELI ry:n Kriisikeskuksissa, Kriisipuhelimessa, chateissa ja verkkokohtaamisissa itsetuhoisuus on puheissa yhä useammin. Toiminnot ruuhkautuvat, kun keskustelun tarpeeseen ei vastata riittävän monissa muissa paikoissa. 

Kesällä 2024 itsetuhoisia puheluita tuli Kriisipuhelimeen keskimäärin 18 vuorokautta kohden, kun vastaava luku kesällä 2023 oli 16 puhelua. Vuonna 2019 näitä puheluja tuli keskimäärin 9. Huolestuttavaa on, että samaan aikaan suomalaisten kokema stressi ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat lisääntyneet.

”On hyvä, että itsetuhoisuudesta ja itsemurhista puhutaan enemmän ja avoimemmin. Yhteiskunnassa vaan pitäisi olla enemmän resursseja vastata keskustelun tarpeeseen”, sanoo MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.

”Itsemurhien ehkäisy ei ole vain terveydenhuollon tehtävä, vaan jokainen voi mahdollisuuksiensa mukaan tukea ja auttaa silloin, kun kohtaa itsetuhoisuutta ympärillään”, Kukkonen jatkaa.

MIELI ry:n kriisitoiminnoissa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on noussut koko viime vuosikymmenen, mutta suuri hyppäys tapahtui pandemian alettua.

”Itsetuhoisuusajatukset ovat luultua yleisempiä eikä niitä pidä säikähtää. Ajatuksista ja puheista on vielä pitkä matka tekoon. Itsemurhia voi ja pitää ehkäistä. Apua on saatavilla ja itsemurhien ehkäisytyö on monipuolistunut ajan saatossa. Tätä työtä pitää vaan pitkäjänteisesti jatkaa ja kehittää edelleen”, Kukkonen painottaa.

Kansainvälistä Itsemurhien ehkäisypäivä vietetään 10. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti. Jokainen meistä voi kysyä kysymyksen, joka voi pelastaa ihmishengen, #mitäkuuluu: mieli.fi/mitakuuluu 

Pyydämme, että aihetta käsittelevien juttujen yhteydessä jaettaisiin myös tietoa siitä, mistä apua on saatavilla:

• Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
• Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
• Netissä keskusteluapua tarjoavat MIELI Kriisichat ja nuorille suunnattu Sekasin-chat.
• Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa auttavat itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään.

Lisätiedot: 

www.mieli.fi/kriisipuhelin 
 

Marena Kukkonen 
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, MIELI ry
040 669 3070

marena.kukkonen@mieli.fi 

Sanna Vesikansa

Kriisitoimintojen johtaja

040 745 9586

sanna.vesikansa@mieli.fi

Jutta Kajander 
Viestinnän asiantuntija 
040 8014429
jutta.kajander@mieli.fi 

Tiedotteen lähteet: Sotkanet, Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023, THL:n Terve Suomi -tutkimus 2022-2023