Tampereen yliopisto

Väitös: Miesten virtsaoireet ovat yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin

Jaa

Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka virtsaamispakosta koettu haitta muuttuu pitkän seurannan aikana. Lisäksi hän tarkasteli virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Tulokset osoittavat, että kohtalaisesta tai vaikeasta virtsaamispakosta kärsivät eivät juurikaan totu vaivaan, ja kuolemanriski on suurentunut virtsaoireista kärsivillä miehillä.

Henkilö sinisessä työasussa seisoo sairaalaympäristössä.
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä. Lisäksi hän selvitti virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Kuva: Antti Tuokko

Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.

Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.

– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.

Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.

Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.

– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.

Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.

Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jonne Åkerla
jonne.akerla@pirha.fi

Kuvat

Henkilö sinisessä työasussa seisoo sairaalaympäristössä.
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä. Lisäksi hän selvitti virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä.
Kuva: Antti Tuokko
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.

Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.

Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye