Väitös: Miesten virtsaoireet ovat yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin
18.9.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka virtsaamispakosta koettu haitta muuttuu pitkän seurannan aikana. Lisäksi hän tarkasteli virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Tulokset osoittavat, että kohtalaisesta tai vaikeasta virtsaamispakosta kärsivät eivät juurikaan totu vaivaan, ja kuolemanriski on suurentunut virtsaoireista kärsivillä miehillä.

Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.
Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.
Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.
Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.
– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.
Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonne Åkerla
jonne.akerla@pirha.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Alustatyön vastuullisuus riippuu työn ja tekijän yhteensopivuudesta, ei niinkään työmallista23.4.2026 14:00:00 EEST | Tiedote
Woltin kaltaisissa alustatalouden kuljetuspalveluissa työskentelevien kuljettajien kokemukset ovat moninaisempia kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Laajaan aineistoon perustuva Henri Kervolan väitöstutkimus osoittaa, että alustatyötä ei voida yksiselitteisesti määritellä joko ongelmalliseksi tai vastuulliseksi työn muodoksi.
Kutsu: Keskustelua kasvatuksesta -tilaisuudet tarjoavat tutkittua tietoa ja näkökulmia oppimiseen 6.5.–28.5.23.4.2026 11:20:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Keskustelua kasvatuksesta -tilaisuuksissa kuullaan tutkittuun tietoon pohjautuvia näkökulmia koulusta, oppimisesta ja kasvatuksesta eri elämäntilanteissa. Tervetuloa mukaan Tampereen pääkirjasto Metsoon kuuntelemaan kasvatustieteilijöiden alustuksia ajankohtaisista ilmiöistä ja oppimisen haasteista.
Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä17.4.2026 12:27:51 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme