Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää syyskuun ensimmäisellä viikolla
Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti.

Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Lisäksi kansalaiset ovat lisänneet muutamia havaintoja sinilevästä vesi.fi -sivustolle. Havainnot ovat koskeneet pääasiassa vähäistä määrää sinilevää, mutta myös runsaampia kukintoja on havaittu.
Viikonlopun myrskyt ja sateet ovat lisänneet ravinteiden määrää vesistöissä ja nyt tyynellä sekä lämpimällä säällä sinilevien esiintyminen on mahdollista. Sinilevää voi esiintyä myös myöhemmin syksyllä säiden viiletessä.
Vedet ovat tavanomaista lämpimämpiä päällysveden lisäksi myös syvemmissä kerroksissa. Pitkään kerrostuneena olleissa ja lämpimissä vesissä hapen kyllästyneisyys vähenee. Lämpimästä sekä heikkohappisesta vedestä kärsivät myös kalat. Pintavesien lämpötilat (ymparisto.fi) olivat 5.9. Pielisellä (Nurmes) 17,9 astetta ja Pielisjoella (Joensuu) 18,6 astetta. Lämpötilat ovat 3,5–4,1 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.
Sinilevää vai muuta levää?
Usein sinilevät muodostavat kukinnon veden pinnalle, mutta sinilevää voi olla myös sekoittuneena vesipatsaaseen. Sinilevät ovat väriltään sinivihreitä ja hajoava sinileväkukinto voi olla turkoosin värinen. Suuri kukinto voi näyttää veden pinnalla maali- ja öljymäiseltä.
Keppi- ja lasitestillä voi arvioida, onko kyseessä sinilevä vai jokin muu levä. Jos levämassa hajoaa kepin kosketuksesta, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Jos massa jää keppiin kiinni roikkumaan, kyseessä on todennäköisesti jokin rihmamainen levä.
Levämassaa voi myös laittaa vesilasiin ja antaa sen seistä noin tunnin. Jos levämassa nousee astiassa vedenpinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.
Sinilevät voivat olla terveydelle haitallisia
Sinilevää sisältävän veden käyttöä on vältettävä, koska sinileväkukinnat voivat olla myrkyllisiä. Sinilevät voivat tuottaa muun muassa hermo- tai maksamyrkkyjä ja muita yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Sinileväisessä vedessä ei pidä uida ja lapset sekä kotieläimet tulee pitää poissa vedestä. Sinileväistä vettä ei tulisi myöskään käyttää esimerkiksi saunan löylyvetenä tai kasteluvetenä.
Ilmoita havainnoistasi
Kaikki voivat Järvi-meriwiki-palvelun havaintolähetti-sovelluksen avulla seurata ja tallentaa tietoja järvien sinilevätilanteesta sekä muista järvikohtaisista havainnoista, kuten pintaveden lämpötilasta. Myös havainnot sinilevättömästä vedestä ovat tärkeitä. Ympäristöhallinnon TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittikuvista.
Sinilevätilanteesta tiedottaminen
Valtakunnallista sinilevätilannetta seurataan 27. kesää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, kuntien ja vapaaehtoisten havaitsijoiden yhteistyönä. Koulutetut havaitsijat tekevät havainnot vakiokohteissa silmämääräisesti viikoittain tiistain–keskiviikon aikana kesä–syyskuussa. Koko Suomen kattavan havainnoinnin tavoite on saada yleiskuva sisävesien ja merialueen sinilevätilanteesta.
Sinilevätilannetiedot kootaan Järvi-meriwikiin sinilevätilannesivuille. Pohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee sinileväkatsauksia tarpeen mukaan torstaisin kesä–syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pinja Pennanen
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. +358 295 026 078
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Minna Kukkonen
vesistöasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. +358 295 026 114
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuosikatsaus v. 202425.3.2025 14:41:37 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus saavutti viime vuoden tulostavoitteet hyvin. ELY-keskusten toimintaa ohjaavat neljä yhteistä tavoitetta: lisäämme elinvoimaa, toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää, edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta, sekä turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 11 107 työtöntä25.3.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 11 107 työtöntä työnhakijaa, 1 086 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 104. Lomautettujen määrä vähentyi 66 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi24.3.2025 13:32:50 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä.
Järvi-Suomen vesistöihin 1,3 miljoonaa euroa5.3.2025 11:18:58 EET | Tiedote
Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta, joista viisi sijaitsee osin Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalassa oli tammikuussa 11 139 työtöntä25.2.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli tammikuun lopussa 11 139 työtöntä työnhakijaa, 865 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 116. Lomautettujen määrä vähentyi 107 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme