Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
9.9.2024 07:30:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.

Tuoreen väitöstyön tulos on pysäyttävä: jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei varsinaisesti vie rakennustöitä eteenpäin. Aalto-yliopiston rakennustekniikan väitöstutkija Christopher Görsch seurasi rakennustyömailla työntekijöiden päivittäistä työtä reaaliaikaisesti tarkoituksenaan tutkia rakennusalan työntekijöiden kokemuksia ja näkökulmia heidän jokapäiväisessä työssään.
”Tarkastelin ja dokumentoin päivittäisseurannassa työntekijöiden yksittäisiä rutiineja ja esimerkiksi työnteon reaaliaikaista toteutumista. Tuloksena paljastui tehottomuutta, joka liittyi ensisijaisesti työn toistuviin keskeytyksiin. Työntekijät joutuivat usein pysähtymään ja säätämään tehtäviään riittämättömän tilan, puuttuvien materiaalien ja koordinoimattomien työalueiden vuoksi. Näistä ongelmista syntyi ajanhukkaa varsinaisten asennustöiden sijaan, koska työntekijä joutui joko liikkumaan, odottamaan tai valmistelemaan töitä”, Görsch kertoo.
Görschin mukaan rakennustyöntekijöiden työtä keskeyttävät tekijät, kuten koordinoimattomat työolot ja työnkulun keskeytykset vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkimus tarjoaakin katsauksen rakennusalalla usein unohdettuun näkökulmaan, missä arkisen työn sekä työmaalla liikkuvien työntekijöiden yksilöllisen toiminnan tarkastelu voivat tuottaa koko rakennusalaa hyödyttäviä käytännön ratkaisuja.
Useita ehdotuksia kestävämmistä toimintamalleista
Tutkimus tarjoaa useita käyttökelpoisia oivalluksia, joilla voidaan edistää kestävämpää ja tehokkaampaa tulevaisuutta rakennusalalla. Esimerkiksi työntekijöiden reaaliaikaisen tarkastelun avulla Görsch pystyi tunnistamaan avainalueita, joihin keskittymällä voidaan luoda kestävämpiä toimintamalleja.
”Ensinnäkin pysyminen erilaisissa tilanteissa ajan tasalla sekä digitaalinen tiedonhallinta tuottaisivat paremmin räätälöityjä ja tehokkaampia keinoja rakennusprojektien suunnitteluun ja hallintaan”, hän sanoo.
Esimerkkinä hän mainitsee työmailla liikkumiseen ja materiaalien kuljettamiseen liittyvät haasteet, jotka voitaisiin ohittaa käyttämällä erilaisia antureita, pistepilviä ja mobiilirobottien kuvia materiaalien liikkeen seuraamiseen.
”Tulokset osoittavat, että jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tuottamatonta. Toistuvat työtä keskeyttävät pullonkaulat ovat helposti ehkäistävissä seurantadatan avulla. Kun haasteet tunnistetaan, se johtaa kohti älykkäämpää projektinhallintaa sekä lisää työtekijöiden itsensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska lähestymistapamme on tarkastella etulinjan työntekijöiden työn sujuvuuden todellista vaikuttavuutta rakennushankkeiden onnistumisessa.”, Görsch sanoo.
Samaa mieltä on myös työn ohjaaja, professori Olli Seppänen, joka vetää Building 2030 -konsortiota.
”Rakennusalan tutkimuksen on ehdottomasti hyödynnettävä tulevaisuudessa enemmän automaattisen tiedonkeruun tuottamia mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja kestävämpien toimintamallien löytämiseen.”
Väitöstilaisuus järjestetään maanantaina 9. syyskuuta. Lisätietoja täällä.
Viime viikolla vietettiin Building 2030 -viikkoa. Building 2030 on Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen konsortio, joka visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta. Lisätietoa täältä:
https://building2030viikko.com/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christopher Görsch
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
christopher.gorsch@vtt.fi
p. 050 4118 924
Olli Seppänen
professori, Aalto-yliopisto
olli.seppanen@aalto.fi
p. 050 3680 412
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle24.4.2026 08:39:25 EEST | Tiedote
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Kutsu: Opiskelijoiden projekteista syntyy patentteja ja startupeja – tuotekehityskurssin loppugaala esittelee ratkaisut aitoihin haasteisiin23.4.2026 09:45:00 EEST | Kutsu
Aalto-yliopiston huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Jo 30 vuoden ajan järjestetyllä kurssilla kehitetyistä prototyypeistä on syntynyt myös lukuisia patentteja ja startupeja. Tänä vuonna opiskelijat kehittivät ratkaisuja muun muassa teho-osastoille, laivojen ohjaamoihin ja rakennustyömaille.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi13.4.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Uusi löydös avaa tien kohti nopeampia ja energiatehokkaampia siruja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikka- ja kvanttilaitteiden rakennusmateriaalina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme