Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.

Tuoreen väitöstyön tulos on pysäyttävä: jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei varsinaisesti vie rakennustöitä eteenpäin. Aalto-yliopiston rakennustekniikan väitöstutkija Christopher Görsch seurasi rakennustyömailla työntekijöiden päivittäistä työtä reaaliaikaisesti tarkoituksenaan tutkia rakennusalan työntekijöiden kokemuksia ja näkökulmia heidän jokapäiväisessä työssään.
”Tarkastelin ja dokumentoin päivittäisseurannassa työntekijöiden yksittäisiä rutiineja ja esimerkiksi työnteon reaaliaikaista toteutumista. Tuloksena paljastui tehottomuutta, joka liittyi ensisijaisesti työn toistuviin keskeytyksiin. Työntekijät joutuivat usein pysähtymään ja säätämään tehtäviään riittämättömän tilan, puuttuvien materiaalien ja koordinoimattomien työalueiden vuoksi. Näistä ongelmista syntyi ajanhukkaa varsinaisten asennustöiden sijaan, koska työntekijä joutui joko liikkumaan, odottamaan tai valmistelemaan töitä”, Görsch kertoo.
Görschin mukaan rakennustyöntekijöiden työtä keskeyttävät tekijät, kuten koordinoimattomat työolot ja työnkulun keskeytykset vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkimus tarjoaakin katsauksen rakennusalalla usein unohdettuun näkökulmaan, missä arkisen työn sekä työmaalla liikkuvien työntekijöiden yksilöllisen toiminnan tarkastelu voivat tuottaa koko rakennusalaa hyödyttäviä käytännön ratkaisuja.
Useita ehdotuksia kestävämmistä toimintamalleista
Tutkimus tarjoaa useita käyttökelpoisia oivalluksia, joilla voidaan edistää kestävämpää ja tehokkaampaa tulevaisuutta rakennusalalla. Esimerkiksi työntekijöiden reaaliaikaisen tarkastelun avulla Görsch pystyi tunnistamaan avainalueita, joihin keskittymällä voidaan luoda kestävämpiä toimintamalleja.
”Ensinnäkin pysyminen erilaisissa tilanteissa ajan tasalla sekä digitaalinen tiedonhallinta tuottaisivat paremmin räätälöityjä ja tehokkaampia keinoja rakennusprojektien suunnitteluun ja hallintaan”, hän sanoo.
Esimerkkinä hän mainitsee työmailla liikkumiseen ja materiaalien kuljettamiseen liittyvät haasteet, jotka voitaisiin ohittaa käyttämällä erilaisia antureita, pistepilviä ja mobiilirobottien kuvia materiaalien liikkeen seuraamiseen.
”Tulokset osoittavat, että jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tuottamatonta. Toistuvat työtä keskeyttävät pullonkaulat ovat helposti ehkäistävissä seurantadatan avulla. Kun haasteet tunnistetaan, se johtaa kohti älykkäämpää projektinhallintaa sekä lisää työtekijöiden itsensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska lähestymistapamme on tarkastella etulinjan työntekijöiden työn sujuvuuden todellista vaikuttavuutta rakennushankkeiden onnistumisessa.”, Görsch sanoo.
Samaa mieltä on myös työn ohjaaja, professori Olli Seppänen, joka vetää Building 2030 -konsortiota.
”Rakennusalan tutkimuksen on ehdottomasti hyödynnettävä tulevaisuudessa enemmän automaattisen tiedonkeruun tuottamia mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja kestävämpien toimintamallien löytämiseen.”
Väitöstilaisuus järjestetään maanantaina 9. syyskuuta. Lisätietoja täällä.
Viime viikolla vietettiin Building 2030 -viikkoa. Building 2030 on Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen konsortio, joka visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta. Lisätietoa täältä:
https://building2030viikko.com/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christopher Görsch
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
christopher.gorsch@vtt.fi
p. 050 4118 924
Olli Seppänen
professori, Aalto-yliopisto
olli.seppanen@aalto.fi
p. 050 3680 412
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tieteisfiktiosta totta: valon nopeudella toimiva tekoäly osoitettiin mahdolliseksi14.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet tekemään niin sanottua tensorilaskentaa valon nopeudella yhdellä laskentakierroksella. Tämä on merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven tekoälylaitteistoa, joka perustuu optiseen laskentaan – eli käytännössä valoon – perinteisen elektroniikan sijaan.
Forskningsprojekt visar att kreativitet inte bara går att mäta – den är också en avgörande konkurrensfördel12.11.2025 13:10:00 EET | Pressmeddelande
Det tvärvetenskapliga projektet Creative Leap (Luova loikka) har undersökt hur kreativitet kan identifieras, utvecklas, mätas och ledas – och vilken inverkan den har på affärslivet och samhället i stort.
Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin12.11.2025 13:10:00 EET | Tiedote
Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.
Research shows that creativity is not only measurable but also a major competitive advantage – the focus now turns to leadership12.11.2025 13:10:00 EET | Press release
The multidisciplinary Creative Leap (Luova loikka) co-research project has explored how creativity can be identified, developed, measured, and managed – and how it contributes to business success and the renewal of society.
Tutkimus: Luotettava sähkö ei ole Suomessa enää itsestäänselvyys – vihreä siirtymä saattaa tarvita fossiilista varavoimaa6.11.2025 09:10:00 EET | Tiedote
Suomen sähköjärjestelmä on ollut poikkeuksellisen luotettava, mutta näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston tuore tutkimus varoittaa, että ilman lisäpanostuksia joustavaan tuotantoon ja kysynnän hallintaan sähkön toimitusvarmuus voi heiketä merkittävästi jo 2030-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme