Etla: Ulkomaalaisten keksijöiden osuus kasvaa suomalaisten patenttihakemuksissa, jo 60 prosentissa mukana ulkomaalaisia
Suomalaisten hakemista patenteista Euroopan patenttivirastolta ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolta vuosina 2011–2021 ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli koko suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tuore Etla-tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Patentinspiration -tietokannasta poimittujen tietojen perusteella suomalaiset tahot jättivät vuosina 2011–2021 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle (USPTO) liki 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle (EPO) noin 22 000 patenttihakemusta. Patenttihakemukset kertovat yritysten ja keksijöiden halusta suojata keksintönsä kansainvälisillä markkinoilla.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)” tarkastellaan ulkomaalaisten ja suomalaisten innovaattorien roolia suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään patenttihakemuksiin, joita suomalaiset tahot ovat jättäneet Euroopan patenttivirastoon ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoon vuosina 2011–2021.
Suomalaisten hakemista patenteista ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä. Vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Yli viidesosassa hakemuksista oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä.
Ulkomaalaisten keksijöiden osuus hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tarkastelujakson aikana suomalaisten patenttihakemuksissa oli mukana keksijöitä kaikkiaan 68 eri maasta. Tärkein innovaatioyhteistyömaa on ollut Yhdysvallat.
Ulkomaiset keksijät erityisen tärkeitä ICT-innovaatioissa
Teknologia-aloittain tarkasteluna erityisesti ICT-patenttihakemuksissa korostuu ulkomailla työskentelevien ja ulkomaalaisten keksijöiden osuus. Maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana yli viidenneksessä ICT-patenttihakemuksista tarkasteluajanjaksolla 2011–2021. Myös muiden teknologia-alojen hakemuksissa maahanmuuttajakeksijöiden osuus on kasvanut.
Suomalaisten yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen, ja osoittavat, että ulkomaalaisilla keksijöillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, toteaa nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
-Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua. Kansainvälinen innovaatioyhteistyö onkin luultavasti ollut yksi tärkeä tekijä Suomen teollisuuden suhteellisen vahvassa tuottavuuskasvussa 2010-luvulla. Palvelualojen tuottavuuskehitys taas on ollut selvästi heikompaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa, että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyötä myös palvelusektorilla, Koski korostaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Innovation-led Pathways to Economic Growth -hanketta Etlassa.
Koski, Heli: Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)
Liite: Kuvio 1. Keksijöiden kansallisuus vuosina 2011 ja 2021, % patenttihakemuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme