Etla: Ulkomaalaisten keksijöiden osuus kasvaa suomalaisten patenttihakemuksissa, jo 60 prosentissa mukana ulkomaalaisia
Suomalaisten hakemista patenteista Euroopan patenttivirastolta ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolta vuosina 2011–2021 ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli koko suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tuore Etla-tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Patentinspiration -tietokannasta poimittujen tietojen perusteella suomalaiset tahot jättivät vuosina 2011–2021 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle (USPTO) liki 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle (EPO) noin 22 000 patenttihakemusta. Patenttihakemukset kertovat yritysten ja keksijöiden halusta suojata keksintönsä kansainvälisillä markkinoilla.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)” tarkastellaan ulkomaalaisten ja suomalaisten innovaattorien roolia suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään patenttihakemuksiin, joita suomalaiset tahot ovat jättäneet Euroopan patenttivirastoon ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoon vuosina 2011–2021.
Suomalaisten hakemista patenteista ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä. Vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Yli viidesosassa hakemuksista oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä.
Ulkomaalaisten keksijöiden osuus hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tarkastelujakson aikana suomalaisten patenttihakemuksissa oli mukana keksijöitä kaikkiaan 68 eri maasta. Tärkein innovaatioyhteistyömaa on ollut Yhdysvallat.
Ulkomaiset keksijät erityisen tärkeitä ICT-innovaatioissa
Teknologia-aloittain tarkasteluna erityisesti ICT-patenttihakemuksissa korostuu ulkomailla työskentelevien ja ulkomaalaisten keksijöiden osuus. Maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana yli viidenneksessä ICT-patenttihakemuksista tarkasteluajanjaksolla 2011–2021. Myös muiden teknologia-alojen hakemuksissa maahanmuuttajakeksijöiden osuus on kasvanut.
Suomalaisten yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen, ja osoittavat, että ulkomaalaisilla keksijöillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, toteaa nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
-Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua. Kansainvälinen innovaatioyhteistyö onkin luultavasti ollut yksi tärkeä tekijä Suomen teollisuuden suhteellisen vahvassa tuottavuuskasvussa 2010-luvulla. Palvelualojen tuottavuuskehitys taas on ollut selvästi heikompaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa, että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyötä myös palvelusektorilla, Koski korostaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Innovation-led Pathways to Economic Growth -hanketta Etlassa.
Koski, Heli: Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)
Liite: Kuvio 1. Keksijöiden kansallisuus vuosina 2011 ja 2021, % patenttihakemuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme