Etla: Ulkomaalaisten keksijöiden osuus kasvaa suomalaisten patenttihakemuksissa, jo 60 prosentissa mukana ulkomaalaisia
Suomalaisten hakemista patenteista Euroopan patenttivirastolta ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolta vuosina 2011–2021 ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli koko suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tuore Etla-tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Patentinspiration -tietokannasta poimittujen tietojen perusteella suomalaiset tahot jättivät vuosina 2011–2021 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle (USPTO) liki 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle (EPO) noin 22 000 patenttihakemusta. Patenttihakemukset kertovat yritysten ja keksijöiden halusta suojata keksintönsä kansainvälisillä markkinoilla.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)” tarkastellaan ulkomaalaisten ja suomalaisten innovaattorien roolia suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään patenttihakemuksiin, joita suomalaiset tahot ovat jättäneet Euroopan patenttivirastoon ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoon vuosina 2011–2021.
Suomalaisten hakemista patenteista ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä. Vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Yli viidesosassa hakemuksista oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä.
Ulkomaalaisten keksijöiden osuus hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tarkastelujakson aikana suomalaisten patenttihakemuksissa oli mukana keksijöitä kaikkiaan 68 eri maasta. Tärkein innovaatioyhteistyömaa on ollut Yhdysvallat.
Ulkomaiset keksijät erityisen tärkeitä ICT-innovaatioissa
Teknologia-aloittain tarkasteluna erityisesti ICT-patenttihakemuksissa korostuu ulkomailla työskentelevien ja ulkomaalaisten keksijöiden osuus. Maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana yli viidenneksessä ICT-patenttihakemuksista tarkasteluajanjaksolla 2011–2021. Myös muiden teknologia-alojen hakemuksissa maahanmuuttajakeksijöiden osuus on kasvanut.
Suomalaisten yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen, ja osoittavat, että ulkomaalaisilla keksijöillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, toteaa nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
-Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua. Kansainvälinen innovaatioyhteistyö onkin luultavasti ollut yksi tärkeä tekijä Suomen teollisuuden suhteellisen vahvassa tuottavuuskasvussa 2010-luvulla. Palvelualojen tuottavuuskehitys taas on ollut selvästi heikompaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa, että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyötä myös palvelusektorilla, Koski korostaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Innovation-led Pathways to Economic Growth -hanketta Etlassa.
Koski, Heli: Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)
Liite: Kuvio 1. Keksijöiden kansallisuus vuosina 2011 ja 2021, % patenttihakemuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme