EK:n selvitys: Palkkojen paikallinen sopiminen etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla
11.9.2024 08:15:43 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä 2010-luvulla paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus yksityisellä sektorilla oli noin 20 prosenttia, kun viime neuvottelukierroksen jälkeen vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna. Naapurimaassa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla. Neuvottelujärjestelmien palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat osin Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon kansainvälisen kilpailukyvyn.
Suomessa valtion työ- ja virkaehtosopimusten palkkamallit ovat lähes kokonaan olleet yleiskorotuspainotteisia, kun taas kunnissa ja hyvinvointialueilla yleiskorotusten lisäksi jaettavat paikalliset erät ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Julkisella sektorilla palkankorotusmallit ovat olleet ylipäätään lähes täysin yleiskorotuspainotteisia vuodesta 2010 alkaen.
Uudet vuoteen 2024 ulottuvat tiedot palkkaratkaisujen luokittelusta löytyvät EK:n selvitystä varten keräämästä aineistosta, jota ei ole päivitetty Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuotta 2018 koskevan raportin jälkeen. Aineistolla on mahdollista verrata myös Suomen ja Ruotsin välisiä palkanmuodostuksen kehitystä viime vuosiin asti.
Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeitä eroja paikallisten palkkaratkaisujen käytössä. Ruotsissa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla, ja numerottomat sopimukset ovat yleisesti käytettyjä. Paikallisesti sovittavia palkkamalleja oli Ruotsin julkisella sektorilla jo 64 % vuonna 2023. Näillä sopimuksilla on pystytty helpottamaan julkisen sektorin työvoimapulaa.
- Ruotsissa julkisen sektorin sopimuksilla on myös pystytty korottamaan palkkoja paikallisesti ilman kokonaistaloudellisia kilpailukykyongelmia, sanoo selvityksen tehnyt EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori.
Suomessa riittää kuitenkin myös yksityisellä sektorilla kirittävää paikallisten palkkaratkaisujen hyödyntämisessä Ruotsin tapaan. Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla käytetään enemmän keskitettyjä ratkaisuja. Neuvottelujärjestelmien kehitys ja palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat eri Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon maiden kansainvälisen kilpailukyvyn.
Viime vuosikymmenten aikana työmarkkinat Euroopassa ovat siirtyneet hajautuneempaan palkanmuodostukseen, ja Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä tässä kehityksessä 1980- ja 1990-luvuilla. Pohjoismaiset palkkamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana kohti hajautuneempaa palkanmuodostusta, jossa paikalliset ratkaisut ovat yhä tärkeämmässä roolissa.
Suomessa siirryttiin keskitetyistä ratkaisuista liittotason alakohtaisiin neuvotteluihin syksyn 2017 neuvottelukierroksella. Hajautetut ja koordinoidut neuvottelujärjestelmät, jotka ovat käytössä tällä hetkellä muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, ovat yhdistetty korkeampaan työllisyyteen ja matalampaan työttömyyteen.
Suomi on muutaman viimeisen liittokohtaisen neuvottelukierroksen aikana päässyt mukaan Pohjoismaiseen neuvottelukulttuuriin, jossa vientialojen mallineuvottelujen merkitys on suuri pienten avotalouksien kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta.
Lisätietoja: EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori p. 050 471 1198
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
USA:n välivaalit – Timo Vuoren arvioita vaikutuksista kauppapolitiikkaan ja vientimarkkinoihin29.10.2026 08:49:50 EET | Tiedote
Välivaalien tappio toisi presidentti Trumpille sisäpoliittisia pidäkkeitä eli checks and balances ei ole politiikan dynamiikasta hävinnyt. Silti ulko- ja kauppapolitiikassa Trump saattaa toimia sitäkin vimmaisemmin, eritoten jos senaatti säilyy republikaaneilla. Silloin maailmanpolitiikassa on edessä entistäkin myrskyisempää menoa, arvioidaan EK:ssa. USA:n ja EU:n tullivääntö jatkuu välivaalien jälkeen. Trump saattaa jopa koventaa kauppapoliittista linjaansa. Tuoreimpien tietojen mukaan USA haluaisi koplata terästullien alennukset siihen, että EU perääntyy digisääntelyssä. Samoin USA:n hallinto kyselee, missä EU:n lupaamat investoinnit ja energiakaupat viipyvät. Nämä teemat voivat uudelleen eskaloida kauppasodan, kun EU:ssa parlamentti on vastaavasti asettanut tiukat reunaehdot ns. Turnberry-diilin noudattamiselle. Kiista voi kärjistyä jo loppuvuodesta. Lue tarkempia arvioita alla olevasta muistiosta. =========================================================== Muistio Elinkeinoelämän k
KUTSU: EK:n suhdannebarometri 60 vuotta (29.10. klo 14)27.10.2026 10:56:44 EET | Tiedote
Lämpimpästi tervetuloa juhlistamaan EK:n suhdannebarometrin 60-vuotista taivalta ja kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja taloudesta. Juhlaseminaari järjestetään Ravintola Palacessa (Eteläranta 10) torstaina 29.10. klo 14-> Ohjelma: Tilaisuuden avaus johtaja Sami Pakarinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Indikaattorit, tilastot ja ennusteet julkisen taloudenpidon ja talouspolitiikan tietopohjana ylijohtaja Mikko Spolander, Valtiovarainministeriö Katsaus euroalueen ja Suomen talousnäkymiin johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum, Suomen Pankki Poimintoja barometrin taipaleelta pääekonomisti Penna Urrila, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ilmoittaudu tästä linkistä Tervetuloa!
EK:n Suhdannebarometri: Suomalaisyritysten suhdannearviot hieman pehmeämmät – kasvun arvioidaan silti jatkuvan27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten arviot tilanteesta ovat muuttuneet hieman varovaisemmiksi edelliseen tiedusteluun nähden, vaikka suhdannekuva onkin selvästi alkuvuotta vahvempi. Kasvu on jatkunut viime kuukausina erityisesti teollisuudessa, jossa tuotannon arvioidaan pysyvän nousussa myös lähiaikoina. Myös työvoiman supistuminen päättyi.
EK:n selvitys: Tuplataan Suomen kotiuttama EU-hankerahoitus – viritetään kansallinen tukijärjestelmä huippuunsa26.10.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille tarjottavan EU-hankerahoituksen määrä voi nousta ennätystasolle vuosina 2028 - 2034. EK:n esityksen mukaan sen kotiuttaminen pitää nostaa seuraavan hallituksen EU-prioriteetiksi: tarvitsemme kansallisen strategian, jolla Suomi vähintään tuplaa kilpaillun EU-rahoituksen saannon yli 10 miljardin euron tasolle. EU-hakujen tueksi tarvitaan huippuunsa viritetty kansallinen tuki- ja neuvontajärjestelmä. Business Finlandin rahoitus ja EU-rahoitus tulee yhteensovittaa entistä tehokkaammin. Lisäksi EK esittää erityisen valmistelurahoituksen tarjoamista pk-yritysten EU-hankkeisiin. EU valmistelee uutta monivuotista rahoituskehystä kaudelle 2028–2034 (Multiannual Financial Framework MFF). Komission esityksen mukaan peräti neljäsosa eli noin 450 miljardia euroa MFF-rahoituksesta käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja tuotannon skaalaukseen. Eniten kasvaa yrityksille tarjottava rahoitus ja sitä ulo
EK:n sääntelybarometri: Lähes 90 prosenttia yrityksistä näkee sääntelyn keventämisen vapauttavan voimavaroja liiketoiminnan kehittämiseen26.10.2026 07:45:00 EET | Tiedote
EK:n kyselyn perusteella sääntely kuormittaa liiketoimintaa ja jarruttaa huomattavasti kasvua. Sääntelybarometriin vastanneista yrityksistä 89 prosenttia arvioi, että sääntelyn keventäminen vapauttaisi resursseja muun liiketoiminnan kehittämiseen. Sääntelyn keventyessä kasvumahdollisuuksien arvioi paranevan kolmeneljäsosaa vastaajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme