EK:n selvitys: Palkkojen paikallinen sopiminen etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla

Suomessa valtion työ- ja virkaehtosopimusten palkkamallit ovat lähes kokonaan olleet yleiskorotuspainotteisia, kun taas kunnissa ja hyvinvointialueilla yleiskorotusten lisäksi jaettavat paikalliset erät ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Julkisella sektorilla palkankorotusmallit ovat olleet ylipäätään lähes täysin yleiskorotuspainotteisia vuodesta 2010 alkaen.

Uudet vuoteen 2024 ulottuvat tiedot palkkaratkaisujen luokittelusta löytyvät EK:n selvitystä varten keräämästä aineistosta, jota ei ole päivitetty Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuotta 2018 koskevan raportin jälkeen. Aineistolla on mahdollista verrata myös Suomen ja Ruotsin välisiä palkanmuodostuksen kehitystä viime vuosiin asti.

Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeitä eroja paikallisten palkkaratkaisujen käytössä. Ruotsissa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla, ja numerottomat sopimukset ovat yleisesti käytettyjä. Paikallisesti sovittavia palkkamalleja oli Ruotsin julkisella sektorilla jo 64 % vuonna 2023. Näillä sopimuksilla on pystytty helpottamaan julkisen sektorin työvoimapulaa.

- Ruotsissa julkisen sektorin sopimuksilla on myös pystytty korottamaan palkkoja paikallisesti ilman kokonaistaloudellisia kilpailukykyongelmia, sanoo selvityksen tehnyt EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori.

Suomessa riittää kuitenkin myös yksityisellä sektorilla kirittävää paikallisten palkkaratkaisujen hyödyntämisessä Ruotsin tapaan. Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla käytetään enemmän keskitettyjä ratkaisuja. Neuvottelujärjestelmien kehitys ja palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat eri Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon maiden kansainvälisen kilpailukyvyn.

Viime vuosikymmenten aikana työmarkkinat Euroopassa ovat siirtyneet hajautuneempaan palkanmuodostukseen, ja Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä tässä kehityksessä 1980- ja 1990-luvuilla. Pohjoismaiset palkkamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana kohti hajautuneempaa palkanmuodostusta, jossa paikalliset ratkaisut ovat yhä tärkeämmässä roolissa.

Suomessa siirryttiin keskitetyistä ratkaisuista liittotason alakohtaisiin neuvotteluihin syksyn 2017 neuvottelukierroksella. Hajautetut ja koordinoidut neuvottelujärjestelmät, jotka ovat käytössä tällä hetkellä muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, ovat yhdistetty korkeampaan työllisyyteen ja matalampaan työttömyyteen.

Suomi on muutaman viimeisen liittokohtaisen neuvottelukierroksen aikana päässyt mukaan Pohjoismaiseen neuvottelukulttuuriin, jossa vientialojen mallineuvottelujen merkitys on suuri pienten avotalouksien kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta.

Lisätietoja: EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori p. 050 471 1198

EK:n selvitys: Pohjoismaiden palkanmuodostus