Väitös: Rakentamisalan yhteistä ammatillista tietoa tuotetaan dynaamisessa verkostossa
13.9.2024 08:30:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
FM, VTM Marita Kari tutki väitöskirjassaan rakentamisalan yhteisen ohjeistuksen kehittämistä Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnissa tietojohtamisen käytäntönä. Tutkimuksen mukaan toimikunnat hyödynsivät säätiön ja työskentelyyn osallistuneiden henkilökohtaisia verkostoja aktiivisesti ja monipuolisesti tiedon vaihdossa ja tiedon yhdistämisessä. Keskinäinen luottamus oli toimikunnan työskentelyn kulmakivi, joka auttoi ja tuki jäsenten tiedon jakamista ja osallistumista yhteiseen kehittämiseen.

Yhdessä laadittuja ja yhteisesti hyväksyttyjä ohjeita tarvitaan rakentamisalalla. Ne vähentävät epävarmuuteen ja keskinäiseen riippuvuuteen liittyvää monimutkaisuutta alalla, jolla yritysten yhteistyökumppanit vaihtuvat projektikohtaisesti.
Rakennustietosäätiö RTS on yleishyödyllinen säätiö, jonka toimikunnat ovat yksi kiinteistö- ja rakentamisalalle Suomessa yhteisiä ohjeita laativa toimija. Toimikuntien työn tuloksena syntyneitä, RT-kortteina julkaistavia ohjeita, sopimusasiakirjoja sekä rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia hyödynnetään alan käytännön toiminnassa. Nämä julkaisut ovat RTS:lle yksi keino toteuttaa tarkoitustaan, eli hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan edistämistä.
Tietojohtamisen tutkimusalueella yleishyödyllistiä säätiöitä on tutkittu toistaiseksi vielä vähän, eikä pohjoismaisia säätiöitä ole tiettävästi tutkittu vielä ollenkaan.
Laajapohjainen toimikuntaverkosto
FM, VTM Marita Karin väitöstutkimuksessa tehty verkostoanalyysi osoittaa, ettei millään RTS:n ulkopuolisella organisaatiolla ollut toimikuntaverkostossa määräävää asemaa. Ehdoton enemmistö jäsenistä (96 prosenttia) osallistui yhteen tai kahteen toimikuntaan. Viidellä RTS:n ulkopuolisella henkilöllä (yhdellä prosentilla kaikista jäsenistä) oli jäsenyyksiä vähintään neljässä toimikunnassa. Kaikki heistä työskentelivät alan keskeisissä järjestöissä, joiden tuki oli tärkeää ohjeen yleiselle hyväksynnälle.
Organisaatioihin, joiden henkilöt osallistuivat eniten toimikuntatyöskentelyyn, kuuluivat pääkaupunkiseudun suuret kaupungit, valtion keskeisimmät rakentamisalan organisaatiot, alan suuret yliopistot, yksi tärkeimmistä järjestöistä sekä neljä alan suurta yritystä. Nämä organisaatiot edustivat alan tärkeitä osapuolia ilman että millään organisaatiotyypillä olisi ollut selvä enemmistö RTS:n toimikuntalaitoksen verkostossa.
Monipuolista tiedonvaihtoa henkilösuhteiden avulla
Tutkimuksen mukaan rakentamisalan ammatillista tietoa tuotetaan dynaamisessa verkostossa, jossa yhden toimijan valmisteilla oleva tai julkaistu tieto otetaan huomioon toisaalla kehitettävässä julkaisussa.
– Monimuotoiset henkilösuhteet välittivät toimikuntiin tietoa yhtäältä tulevien käyttäjien toivomuksista, odotuksista ja tiedontarpeista, toisaalta käytännössä toimivista tai uusista teknisistä ratkaisuista, Kari sanoo.
Toimikunnat yhdistivät monipuolisesti eri toimijoiden osaamista ja resursseja sekä sovittivat yhteen rakentamishankkeen eri osapuolten intressejä. Tutkimuksessa keskustelut yhteisen pöydän ääressä mahdollistivat eri osapuolten hallussa olevan tiedon vaihdon ja tiedon yhdistämisen tulevan ohjeistuksen käsikirjoitukseen. Toimikunta sisällytti käsikirjoitukseen myös tärkeimmät omaan tehtäväänsä liittyvät säännökset ja viranomaismääräykset sekä RTS:n ohjeistukset.
Toimikuntatyöskentelyyn vaikutti työn tavoite, osallistujien roolit ja toimikunnan kokoonpanon pysyvyys, toimintakulttuuri sekä käytettävissä olleet välineet.
– Nämä tekijät tukivat tai hankaloittivat hankkeen edistymistä. Toimikuntien työskentely sujui hyvin silloin, kun hankaloittavia tekijöitä ei ilmennyt ollenkaan tai niitä esiintyi vain yhdellä osa-alueista. Jos ongelmia oli kahdella tai useammalla osa-alueella, toimikunnan sisäinen toiminta vaikeutui, Kari kertoo.
Valmis ohjeistus koko alan käytettävissä
Toimikuntatyön ydin on sen lopputulos, eli valmis ohjeistus, jossa yhteinen asiantuntemus saatetaan kaikkien alalla toimivien käyttöön. Ohjeistus on saatavilla verkkopalvelun kautta.
– Kolmannelle sektorin organisaatioille tärkeä arvoperusteisuus näkyy myös tuloksissa. Tutkimuksessa toimikuntien jäsenet olivat lähes yksimielisiä siitä, että Rakennustietosäätiön tutkimuksen aikaiset arvot, eli luotettavuus, puolueettomuus, asiantuntemus, laatu ja asiakaslähtöisyys toteutuivat valmiissa ohjeissa, Kari kertoo.
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista soveltaa myös rakentamisalan ulkopuolella erilaisissa yhteiskehittämiseen liittyvissä tehtävissä.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. syyskuuta
Filosofian maisteri, valtiotieteiden maisteri Marita Karin informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Toimikuntatyöskentely tietojohtamisen käytäntönä. Tapaustutkimus rakentamisalan ohjeistuksen laatimisesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 20.9.2024 klo 12 Pinni B:n salissa B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emerita Maija-Leena Huotari, Oulun yliopisto. Kustoksena toimii professori emeritus Reijo Savolainen, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marita Kari
marita.kari@tuni.fiMediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Digitaidot eivät pelasta, jos algoritmiset järjestelmät lisäävät eriarvoisuutta10.8.2026 14:23:06 EEST | Tiedote
Digitalisaatiota pidetään hyvinvointivaltion kehittämisen kannalta välttämättömänä. Samalla on herännyt huoli siitä, että osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle julkisen hallinnon nopean digitalisaation seurauksena. Keskustelussa ongelmien syyksi tarjotaan usein kansalaisten puutteellisia digitaitoja, vaikka taustalla vaikuttaa myös joukko rakenteellisia tekijöitä.
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme