Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa
- Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista.
- Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa.
- Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa.
- Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista.
- Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.
Pankit ovat alkuvuodesta onnistuneet pysäyttämään 18,2 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä.
Myös asiakkailta huijattu rahamäärä kasvoi: Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa suomalaisilta onnistuttiin viemään yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Kun pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat lasketaan yhteen, saadaan huijausten kokonaismääräksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 45,7 miljoonaa euroa.
”Huijareiden keinot ovat moninaiset ja rikolliset ovat kekseliäitä ja luovia. Ytimessä on tavoite onkia tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista. Tämä voi tapahtua puhelimessa tai somessa psykologisia koukkuja käyttäen, uskottavan oloisilla pankkien tai verkkokauppojen peitesivustoilla tai vaikkapa tarjoamalla sijoituksia hurjilla tuottoprosenteilla”, sanoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista, 11,7 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä esimerkiksi viranomaisena tai pankin edustajana.
Heti perässä olivat sijoitushuijaukset, joihin meni 10,9 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Huijausten lukumäärä yli kaksinkertaistui. Saxholm huomauttaa, että pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.
”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen.”
Rakkaushuijaukset kääntyivät laskuun
Luvuissa ainoana myönteisenä muutoksena olivat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joihin mennyt rahamäärä laski 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Dokumentti- ja rakkaushuijauksilla ihmisiltä vietiin 2,8 miljoonaa euroa.
”Tämä saattaa johtua siitä, että rakkaushuijauksista on puhuttu paljon julkisuudessa muun muassa FA:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjassa. On myös mahdollista, että rikolliset ovat alkuvuonna suosineet muita huijaustapoja”, Saxholm pohtii.
Tulevaisuus ei näytä valoisalta, kun lukuja peilaa koko vuoteen 2023, jolloin suomalaisia yritettiin huijata yhteensä 76,9 miljoonan euron edestä.
”Jos loppuvuoden huijausmäärät pysyvät samalla tasolla, näemme luultavasti vuodenvaihteessa taas uuden ennätyssumman suomalaisilta huijattuja varoja.”
Huijauksen kohteeksi joutuvat kaikenikäiset, eikä huijausten kohteeksi joutuminen katso myöskään ikää, sukupuolta tai ammattia. Finanssiala ry aloitti keväällä huijausten torjuntakampanjan, jossa muistutetaan huijausten vaaroista ja neuvotaan, miten niiltä voi suojautua.
Tutustu kampanjasivustoon: www.huijaamaton.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme