Finanssiala ry

Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa

17.9.2024 05:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista.
  • Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa.
  • Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa.
  • Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista.
  • Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.

Pankit ovat alkuvuodesta onnistuneet pysäyttämään 18,2 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä.

Myös asiakkailta huijattu rahamäärä kasvoi: Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa suomalaisilta onnistuttiin viemään yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Kun pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat lasketaan yhteen, saadaan huijausten kokonaismääräksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 45,7 miljoonaa euroa.

”Huijareiden keinot ovat moninaiset ja rikolliset ovat kekseliäitä ja luovia. Ytimessä on tavoite onkia tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista. Tämä voi tapahtua puhelimessa tai somessa psykologisia koukkuja käyttäen, uskottavan oloisilla pankkien tai verkkokauppojen peitesivustoilla tai vaikkapa tarjoamalla sijoituksia hurjilla tuottoprosenteilla”, sanoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista, 11,7 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä esimerkiksi viranomaisena tai pankin edustajana.

Heti perässä olivat sijoitushuijaukset, joihin meni 10,9 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Huijausten lukumäärä yli kaksinkertaistui. Saxholm huomauttaa, että pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen.”

Rakkaushuijaukset kääntyivät laskuun

Luvuissa ainoana myönteisenä muutoksena olivat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joihin mennyt rahamäärä laski 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Dokumentti- ja rakkaushuijauksilla ihmisiltä vietiin 2,8 miljoonaa euroa.

”Tämä saattaa johtua siitä, että rakkaushuijauksista on puhuttu paljon julkisuudessa muun muassa FA:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjassa. On myös mahdollista, että rikolliset ovat alkuvuonna suosineet muita huijaustapoja”, Saxholm pohtii.

Tulevaisuus ei näytä valoisalta, kun lukuja peilaa koko vuoteen 2023, jolloin suomalaisia yritettiin huijata yhteensä 76,9 miljoonan euron edestä.

”Jos loppuvuoden huijausmäärät pysyvät samalla tasolla, näemme luultavasti vuodenvaihteessa taas uuden ennätyssumman suomalaisilta huijattuja varoja.”

Huijauksen kohteeksi joutuvat kaikenikäiset, eikä huijausten kohteeksi joutuminen katso myöskään ikää, sukupuolta tai ammattia. Finanssiala ry aloitti keväällä huijausten torjuntakampanjan, jossa muistutetaan huijausten vaaroista ja neuvotaan, miten niiltä voi suojautua.

Tutustu kampanjasivustoon: www.huijaamaton.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais

Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote

Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye