Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa
17.9.2024 05:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista.
- Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa.
- Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa.
- Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista.
- Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.
Pankit ovat alkuvuodesta onnistuneet pysäyttämään 18,2 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä.
Myös asiakkailta huijattu rahamäärä kasvoi: Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa suomalaisilta onnistuttiin viemään yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Kun pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat lasketaan yhteen, saadaan huijausten kokonaismääräksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 45,7 miljoonaa euroa.
”Huijareiden keinot ovat moninaiset ja rikolliset ovat kekseliäitä ja luovia. Ytimessä on tavoite onkia tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista. Tämä voi tapahtua puhelimessa tai somessa psykologisia koukkuja käyttäen, uskottavan oloisilla pankkien tai verkkokauppojen peitesivustoilla tai vaikkapa tarjoamalla sijoituksia hurjilla tuottoprosenteilla”, sanoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista, 11,7 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä esimerkiksi viranomaisena tai pankin edustajana.
Heti perässä olivat sijoitushuijaukset, joihin meni 10,9 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Huijausten lukumäärä yli kaksinkertaistui. Saxholm huomauttaa, että pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.
”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen.”
Rakkaushuijaukset kääntyivät laskuun
Luvuissa ainoana myönteisenä muutoksena olivat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joihin mennyt rahamäärä laski 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Dokumentti- ja rakkaushuijauksilla ihmisiltä vietiin 2,8 miljoonaa euroa.
”Tämä saattaa johtua siitä, että rakkaushuijauksista on puhuttu paljon julkisuudessa muun muassa FA:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjassa. On myös mahdollista, että rikolliset ovat alkuvuonna suosineet muita huijaustapoja”, Saxholm pohtii.
Tulevaisuus ei näytä valoisalta, kun lukuja peilaa koko vuoteen 2023, jolloin suomalaisia yritettiin huijata yhteensä 76,9 miljoonan euron edestä.
”Jos loppuvuoden huijausmäärät pysyvät samalla tasolla, näemme luultavasti vuodenvaihteessa taas uuden ennätyssumman suomalaisilta huijattuja varoja.”
Huijauksen kohteeksi joutuvat kaikenikäiset, eikä huijausten kohteeksi joutuminen katso myöskään ikää, sukupuolta tai ammattia. Finanssiala ry aloitti keväällä huijausten torjuntakampanjan, jossa muistutetaan huijausten vaaroista ja neuvotaan, miten niiltä voi suojautua.
Tutustu kampanjasivustoon: www.huijaamaton.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme