Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa
17.9.2024 05:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista.
- Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa.
- Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa.
- Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista.
- Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.
Pankit ovat alkuvuodesta onnistuneet pysäyttämään 18,2 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä.
Myös asiakkailta huijattu rahamäärä kasvoi: Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa suomalaisilta onnistuttiin viemään yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Kun pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat lasketaan yhteen, saadaan huijausten kokonaismääräksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 45,7 miljoonaa euroa.
”Huijareiden keinot ovat moninaiset ja rikolliset ovat kekseliäitä ja luovia. Ytimessä on tavoite onkia tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista. Tämä voi tapahtua puhelimessa tai somessa psykologisia koukkuja käyttäen, uskottavan oloisilla pankkien tai verkkokauppojen peitesivustoilla tai vaikkapa tarjoamalla sijoituksia hurjilla tuottoprosenteilla”, sanoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista, 11,7 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä esimerkiksi viranomaisena tai pankin edustajana.
Heti perässä olivat sijoitushuijaukset, joihin meni 10,9 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Huijausten lukumäärä yli kaksinkertaistui. Saxholm huomauttaa, että pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.
”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen.”
Rakkaushuijaukset kääntyivät laskuun
Luvuissa ainoana myönteisenä muutoksena olivat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joihin mennyt rahamäärä laski 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Dokumentti- ja rakkaushuijauksilla ihmisiltä vietiin 2,8 miljoonaa euroa.
”Tämä saattaa johtua siitä, että rakkaushuijauksista on puhuttu paljon julkisuudessa muun muassa FA:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjassa. On myös mahdollista, että rikolliset ovat alkuvuonna suosineet muita huijaustapoja”, Saxholm pohtii.
Tulevaisuus ei näytä valoisalta, kun lukuja peilaa koko vuoteen 2023, jolloin suomalaisia yritettiin huijata yhteensä 76,9 miljoonan euron edestä.
”Jos loppuvuoden huijausmäärät pysyvät samalla tasolla, näemme luultavasti vuodenvaihteessa taas uuden ennätyssumman suomalaisilta huijattuja varoja.”
Huijauksen kohteeksi joutuvat kaikenikäiset, eikä huijausten kohteeksi joutuminen katso myöskään ikää, sukupuolta tai ammattia. Finanssiala ry aloitti keväällä huijausten torjuntakampanjan, jossa muistutetaan huijausten vaaroista ja neuvotaan, miten niiltä voi suojautua.
Tutustu kampanjasivustoon: www.huijaamaton.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Rohkaiseva viesti nuorille: Eläkejärjestelmän rahat tosiaankin riittävät15.6.2026 11:52:32 EEST | Tiedote
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme