Väitös: Venäjän valtio ja eliitti ovat kerryttänet valtaa taiteen ylikansallisella kentällä
FM Julia Bethwaite tutki väitöskirjassaan taiteen roolia kansainvälisessä politiikassa tarkastelemalla sitä, miten venäläiset toimijat operoivat taiteen poikkikansallisella kentällä. Tutkimus paljastaa erilaisten toimijoiden ja intressien monitasoisen vuorovaikutuksen. Tähän lukeutuvat muun muassa Venäjän asemakamppailu kansainvälisessä politiikassa, kleptokratiset intentiot, taidepesu, eksklusiivisiin piireihin pyrkiminen ja taiteellinen vastarinta.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – ja jopa Krimin miehityksen jälkeen – venäläisillä toimijoilla oli merkittävä rooli kansainvälisissä taidepiireissä. Venäläisen taiteen kauppa ja kansainvälinen yhteistyö venäläisten valtiollisten taidemuseoiden kanssa kukoistivat. Venäläiset miljardöörit toimivat aktiivisesti länsimaisten taideinstituutioiden hallituksissa, lahjoittivat venäläisten taiteilijoiden teoksia merkittäville eurooppalaisille museoille ja rahoittivat venäläisen taiteen näyttelyitä ulkomailla.
Julia Bethwaite osoittaa kansainvälisen politiikan väitöskirjassaan, että näihin toimiin liittyi taloudellisia ja diplomaattisia pyrkimyksiä, mutta myös muita intressejä.
Bethwaite tarkastelee tutkimuksessaan taiteen poikkikansallista kenttää valtamekanismina. Hän osoittaa, että se vetää puoleensa erilaisia, niin valtiollisia kuin ei-valtiollisia toimijoita, joiden toimintaa motivoivat monenlaiset intressit.
– Taiteen kentän kautta toimijat voivat kerryttää ja vaihtaa erilaisia pääoman muotoja, kuten taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tämä voi parantaa heidän asemiaan myös muilla yhteiskunnan kentillä. Taiteen kenttä on valta-analyysille kiinnostava myös siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden toimia eri tasoilla – paikalliselta transnationaalille saakka, Bethwaite kertoo.
Bethwaite havaitsi, että Venäjän valtio on käyttänyt taidetta pyrkimyksissään kasvattaa statustaan maailmanpolitiikassa. Venäjän taloudellisen ja poliittisen eliitin toimintaa taidekentällä on puolestaan motivoinut taiteen tarjoama mahdollisuus kerryttää ja muuntaa pääomaa sosiaalisia kenttiä ja skaaloja ylittäen.
– Näihin intresseihin on sisältynyt myös kleptokratisia sävyjä, kun toimijat ovat pyrkineet vahvistamaan asemiaan Putinin Venäjällä. Osoittamalla tukeaan valtiolle taiteen kentän kautta he ovat voineet esimerkiksi oikeuttaa ja ’pestä’ joskus epäilyttävinkin keinoin kasattua varallisuuttaan. Tutkimuksessa kiinnitin huomiota myös Venäjän turvallisuuspalvelujen edustajiin kytköksissä olevien toimijoiden aktivoitumiseen taiteen ja kulttuurin saralla. Se kertoo Venäjän eliitin rakenteessa käynnissä olevista kehityssuunnista, Bethwaite toteaa.
Vastarinnan mahdollisuus säilyy taiteessa
Bethwaiten tutkimus nostaa myös esiin, ettei valtio voi kuitenkaan täysin hallita ja välineellistää taidetta. Vastarinnan ja toisinajattelun mahdollisuus säilyy taiteen autonomian kautta. Taidetta voi myös tulkita monin tavoin, eivätkä taiteen merkitykset ole muuttumattomia.
Väitöskirja tarkastelee taiteen kenttää erityisten taiteen paikkojen (artistic sites) kautta. Bethwaite analysoi Venetsian biennaalia, Venäläisen museon satelliittimuseota Malagassa ja Tretjakovin galleriasta tuotua taidenäyttelyä Shanghain museossa. Tutkimus osoittaa, että kansainvälistä politiikkaa tarkastellessa tulee huomioida lukuisat erilaiset toimijat, intressit ja dynamiikat, jotka eivät rajoitu yhden kentän tai kansallisvaltion rajojen sisään. Kansainvälispoliittisesti kiinnostavaa on myös se, että kentän toimijat voivat samanaikaisesti ’pelata’ useilla eri kentillä paikallisen ja transnationaalin välillä.
Tutkimus nostaa esiin, että kansainvälinen politiikka on luonteeltaan heteronomisempaa kuin tieteenalalla on perinteisesti ajateltu. Bethwaite käyttää Pierre Bourdieun heteronomian käsitettä selittämään taiteen kentän suhdetta muihin kenttiin. Heteronomia kuvaa kentän ulkoisten voimien vaikutusta kenttään.
Keräämiensä haastattelujen aikana Bethwaite huomasi muun muassa, että osa haastatelluista käytti sillan metaforaa kuvatessaan taiteen ja kulttuurin potentiaalia. He pitivät taidetta eri ihmisten, yrityssponsoreiden ja kansallisvaltioiden välisten suhteiden edistäjänä.
Poikkitieteellisyyttä kansainvälisen politiikan tutkimukseen
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 lisäsi tutkimukseen vielä yhden analyysikerroksen. Sota korosti Venäjän turvallisuuspalveluiden toimijoiden kasvanutta asemaa Putinin hallinnossa, ja paljasti heidän vahvistuneen roolinsa taiteen kentällä. Myös Kiinan merkitys Venäjän maailmanpoliittisissa statuskamppailuissa korostui, kun Venäjän suhteet länsimaihin kärsivät vakavasta takaiskusta Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi. Yksi väitöskirjan artikkeleista käsitteleekin tätä tutkimalla venäläisen taiteen näyttelyä Shanghaissa.
– On tärkeä tuottaa tietoa kansainvälisestä politiikasta tarkastelemalla myös vähemmän tutkittuja paikkoja ja toimijoita ja hyödyntämällä poikkitieteellisiä teorioita ja menetelmiä, jotka voivat rikastuttaa kansainvälisen politiikan tieteellistä työkalupakkia, Bethwaite painottaa.
Bethwaiten väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja neljästä julkaisusta. Mukana on yksi kirjanluku ja kolme tieteellistä artikkelia, joista kaksi on kirjoitettu yhdessä Bethwaiten toisen ohjaajan, yliopistonlehtori Anni Kankaan kanssa. Tutkimus nojaa monentyyppiseen aineistoon: tutkimushaastatteluihin ja kenttätutkimukseen Italiassa, Espanjassa, Kiinassa ja Venäjällä, tieteellisiin julkaisuihin, Venäjän valtiollisiin asiakirjoihin sekä venäjän-, englannin- ja espanjankieliseen media-aineistoon. Jatko-opintojensa aikana Bethwaite kerrytti myös käytännön kokemusta muun muassa toimimalla vapaaehtoisena Moskovan nykytaiteen biennaalissa sekä eurooppalaisessa kiertävässä Manifesta-biennaalissa.
Väitöstilaisuus lauantaina 21. syyskuuta
FM Julia Bethwaiten kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja Forms of power in the transnational field of art: Exploring ‘Russian’ actors and artistic sites beyond Russia’s territorial borders tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa lauantaina 21.9.2024 klo 12 alkaen Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii professori Alan Ingram University College Londonista. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Anni Kangas Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Julia Bethwaite, julia.bethwaite@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme