Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme