Pohjoismaiden ja Baltian kriisisimulaatioharjoitus 2024
Pohjoismaiden ja Baltian maiden rahoitusvakaudesta vastaavat viranomaiset ovat viime päivinä testanneet valmiuttaan mahdolliseen kriisitilanteeseen harjoittelemalla kolmeen kuvitteelliseen, Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivaan pankkiin kohdistuvan simuloidun finanssikriisin hallintaa. Harjoitukseen osallistui lähes 450 henkeä, jotka edustivat Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron viranomaisia sekä asianomaisia Euroopan unionin viranomaisia: Euroopan komissiota, EKP:tä, yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa (SRB) sekä Euroopan pankkiviranomaista (EBA). Harjoitukseen osallistui kutsuttuna tarkkailijana myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) edustaja.
Harjoituksen tavoitteena oli testata viranomaisten välistä viestintää, tiedonjakoa ja yhteistyötä kriisinhallintatilanteessa korkean epävarmuuden vallitessa ja aikapaineen alaisena. Harjoitus perustui kriisiskenaarioon, jossa kuvitteelliset pankit etenivät seuraavien pankkikriisin hallintaprosessissa ennakoitavissa olevien kolmen vaiheen läpi: 1) normaalista liiketoiminnasta elvytykseen ml. likviditeetin palauttamistoimenpiteet, 2) elvytyksestä kriisinratkaisuun ja kriisinhallintaviranomaisten hallinnan alaisuuteen sekä 3) kriisinratkaisun jälkeen uudelleenjärjesteltynä paluu markkinoille. Harjoituksen aikana viranomaiset hyödynsivät pankkivalvontaa ja kriisinhallintaa koskevan EU:n sääntelykehikon mukaisia käytettävissään olevia välineitä ja valtuuksia.
Harjoituksen tultua onnistuneesti päätökseen viranomaiset dokumentoivat ja jakavat oppimiskokemuksensa sekä integroivat ne nykyisiin kriisinhallintarutiineihin kehittääkseen kriisivalmiuttaan ja parantaakseen edelleen Pohjoismaiden ja Baltian alueen kriisinhallintakehikkoa.
Harjoituksen valmistelua varten vuonna 2023 perustettiin Pohjoismaiden ja Baltian vakausryhmän (Nordic Baltic Stability Group, NBSG) alainen työryhmä, jota ohjasi Tanskan kriisinratkaisuviranomainen Finansiel Stabilitet. Harjoituksen valmistelussa neuvoi työryhmää konsulttitoimisto Oliver Wyman. NBSG:n jäseniä ovat kahdeksan Pohjois- ja Baltian maan ministeriöt, keskuspankit sekä valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaiset. Pohjois- ja Baltian maiden viranomaiset ovat sopineet toteuttavansa NBSG:n puitteissa säännöllisesti rahoituskriisejä koskevia simulaatioharjoituksia.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme