Yrittäjägallup: Nato-jäsenyys lisää eniten investointihaluja Suomeen

Nato-jäsenyys lisää eniten pk-yritysten investointihaluja Suomeen. Nato-jäsenyyden nettovaikutus investointihalukkuuteen (ne, joiden investointihaluja lisää vähennettynä niillä, joiden investointihaluja vähentää) on 32 prosenttiyksikköä, kertoo tuore Yrittäjägallup. 

– Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa on ollut erittäin tärkeä yrityksille. Sen koetaan lisäävän vakautta ja vahvistavan turvallisuutta. Ylipäänsä turvallisuuden ja ennakoitavuuden merkitys korostuu investointiharkinnassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi Yrittäjägallupin tuloksia. 
 
Seuraavina investointihalukkuutta eniten lisäävinä tekijöinä listataan ennakoitava toimintaympäristö (nettovaikutus +30 prosenttiyksikköä), energian saatavuus (+19 prosenttiyksikköä), turvallisuus (+16 prosenttiyksikköä) ja infrastruktuuri (+12 prosenttiyksikköä). Nämä myönteiset tekijät korostuvat yrityskoon kasvaessa. Toimialoista niillä on suurin investointeja lisäävä vaikutus teollisuudessa. 
 
Yrittäjägallupiin vastasi 14.–26. elokuuta 1 112 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä. 

Energian saatavuuden myönteinen vaikutus lisääntynyt

Erityisesti energian saatavuuden myönteinen vaikutus investointihalukkuuteen on lisääntynyt sitten edellisen mittauksen, joka tehtiin huhtikuussa 2024. Kasvu on ollut 21 prosenttiyksikköä. Myös infrastruktuurin myönteinen vaikutus on tuntuvasti kasvanut. 
 
Muita investointihalukkuuteen aiempaa positiivisemmin vaikuttavia asioita ovat mm. työvoiman laatu ja energian hinta, Niiden nettovaikutus on kuitenkin edelleen negatiivinen, mutta negatiivinen saldoluku on selkeästi pienentynyt. 
 
– Myönteistä on myös, että energian saatavuus ja myös hinta ovat vahvistuneet investointeja houkuttelevina tekijöinä. Lisäksi infrastruktuuri ja työvoiman laatu nähdään investointeja lisäävinä tekijöinä, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Ay-liike yhä suurin investointijarru

Suurimmat investointijarrut ovat ammattiyhdistysliikkeen toiminta (nettovaikutus –54 prosenttiyksikköä), kasvava julkinen velka (–50 prosenttiyksikköä, verotuksen taso (–49 prosenttiyksikköä) sekä satamien työtaistelut ja talouden näkymät (–47 prosenttiyksikköä). 
 
Ay-liikkeen kielteinen vaikutus on hieman vähentynyt keväästä, jolloin Suomessa oli laajoja poliittisia lakkoja. Silti edelleen yli kymmenen henkeä työllistävistä ay-liikkeen toiminta on merkittävin investointihaluja vähentävä tekijä (saldoluku –68 prosenttiyksikköä). Teollisuudessa saldoluku ay-liikkeen toimilla on vielä huonompi (–79 prosenttiyksikköä). 
 
– Ay-liikkeen toiminta on edelleen investointijarrujen kärkipäässä. Toivon sen herättävän ay-johtajat pohtimaan toimintaansa. Jos joku tarvitsee Suomeen investointeja, se on suomalainen työntekijä, jonka leipä riippuu lopulta siitä, onko meillä kasvavia ja investoivia yrityksiä, Pentikäinen sanoo. 
 
– Monet pk-yritykset kantavat laajalti huolta myös julkisesta taloudesta ja talousnäkymistä. Siksi yrittäjät tukevat laajalti ponnisteluja tervehdyttää julkista taloutta ja kiihdyttää kasvua. 
 
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä. 

Näin kysyttiin

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 122 pk-yritysten edustajaa 14.−26.8.2024.        
Tutkimustulosten luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.