Väitös: Keliakia saattaa olla yhteydessä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola havaitsi väitöstutkimuksessaan aiemmin tunnistamattoman yhteyden keliakian ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen vaurion välillä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidoissa.
Epilepsia on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka hoito rajoittuu usein ainoastaan kohtausten estoon. Yli 30 %:lla epilepsiaa sairastavista ei saavuteta riittävää kohtauskontrollia lääkityksen avulla. Aikuisilla yleisin vaikeahoitoisen epilepsian muoto on ohimolohkoepilepsia, jonka merkittävin syy on hippokampuksen skleroosi eli ohimolohkon keskeisen rakenteen, hippokampuksen, hermosolujen kato ja arpeutuminen.
Tulehdusmekanismit vaikuttavat merkittävästi ohimolohkoepilepsian taudinkulkuun. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu suoliston roolia immuunivälitteisen tulehduksen välittäjänä aivoissa sekä havaittu, että keliakian esiintyvyys on odotettua korkeampaa epilepsiaa sairastavilla. Keliakia on autoimmuunisairaus, joka voi suolisto-oireiden lisäksi ilmetä myös neurologisina oireina, kuten pikkuaivojen ja ääreishermoston rappeumana.
Maria Peltola selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeahoitoisen epilepsian yhteyttä keliakiaan liittyvään autoimmuniteettiin. Lisäksi hän selvitti elimistön yleistä tulehdusreaktiota säätelevien molekyylien yhteyttä epilepsiaan. Hän löysi yllättävän yhteyden keliakiaan liittyvän autoimmuniteetin ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin välillä.
– Tutkimuksen potilaista, joilla oli sekä ohimolohkoepilepsia että hippokampuksen skleroosi, viidesosalla esiintyi keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti. Lisäksi koko tutkimuskohortissa, joka koostui 253 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavasta potilaasta, havaittiin, että yhdeksällä prosentilla oli keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti, Peltola kertoo.
– Tulos oli odottamaton ja viittaa siihen, että gluteenin aiheuttama immuunireaktio saattaa olla osatekijä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymisessä ja hippokampuksen vaurioitumisessa. Kun otetaan huomioon, että hippokampuksen skleroosi on yksi merkittävimmistä vaikeahoitoisen epilepsian syistä, kaikki sitä koskevat tekijät ovat olennaisia myös epilepsian hoitoon liittyvien mahdollisuuksien kannalta, Peltola huomauttaa.
Tutkimuksen löydös voi mahdollisesti avata uusia näkymiä ruokavaliohoitojen käyttöön vaikeahoitoisen epilepsian etenemisen estämisessä, vaikka tämän osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tässä tutkimuksessa ei vielä selvitetty, miten gluteeniton ruokavalio voisi vaikuttaa taudin etenemiseen. Tällä hetkellä ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin hoito on pääasiassa kirurginen, jolloin kohtauksia aiheuttava aivokudos poistetaan leikkauksen avulla.
Peltolan tutkimuksen perusteella keliakian seulonta vaikeahoitoisessa epilepsiassa onkin suositeltavaa, koska verikokeisiin perustuvalla seulonnalla voidaan tunnistaa epätyypillistä tai ilman suolisto-oireita esiintyvää keliakian muotoa sairastavia potilaita.
Maria Peltola on kotoisin Tampereelta. Tällä hetkellä hän työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltolan neurologian alaan kuuluva väitöskirja Drug-Resistant Temporal Lobe Epilepsy with Hippocampus Sclerosis: Implications of Gluten Associated Immunity and Interleukin-6 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.10. 2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Soilu-Hänninen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Peltola
maria.peltola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme