Tampereen yliopisto aloittaa ensimmäisenä Suomessa talotekniikan yliopisto-opetuksen
Tampereen yliopisto aloittaa vuonna 2025 ensimmäisenä Suomessa talotekniikan diplomi-insinööriopinnot. Talotekniikan koulutuksen tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaa. Koulutuksen avulla valmistuu innovatiivisia ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen rakennetun ympäristön vihreään siirtymään.

Nopea teknologinen kehitys ja kiihtyvä digitalisaatio haastavat rakennusalaa uudistumaan. Samalla talotekniikan merkitys kasvaa hiilineutraalisuus- ja energiatehokkuustavoitteiden myötä. Rakennusala on murroksessa, jossa yhteistoiminnalliset hankkeet lisääntyvät ja älykkäät rakennukset vaativat talotekniikan suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta entistä vahvempaa roolia.
Yliopistotasoinen koulutus tarjoaa syvällisen ymmärryksen uusista teknologioista ja edistää tutkimusta ja kehitystä alalla. Tampereen yliopiston uuden koulutuksen ansiosta alalle valmistuu jo muutaman vuoden päästä talotekniikkaan erikoistuneita rakennustekniikan diplomi-insinöörejä, joilla on kykyä innovoida ja kehittää teknologioita, hallita kokonaisuuksia ja johtaa vaativia projekteja.
Tampereen yliopistossa talotekniikan teollisuusprofessorina työskentelevän Piia Sormusen mukaan rakentamisen alalla odotetaan uutta talotekniikan koulutusohjelmaa kuin kuuta nousevaa.
– Talotekniikan koulutuksella varmistamme, että rakennusala ja rakennettu ympäristö pystyvät vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuden edistämiseen sekä takaamaan rakennusten käyttäjien viihtyvyyden, terveyden ja turvallisuuden myös tulevaisuudessa, sanoo Sormunen.
Sormunen korostaa, että uusi koulutus mahdollistaa talotekniikan projektinjohto-osaamisen kasvattamisen niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin teollisuudessakin.
Tällä hetkellä talotekniikkaa voi opiskella yli kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Erillisiä aineita, kuten esimerkiksi energiatekniikkaa on voinut opiskella yliopistoissa Tampereella ja Lappeenrannassa ja LVI-järjestelmien suunnittelua Aalto-yliopistossa.
Tampereella opintoihin valitaan 20 talotekniikan opiskelijaa lukuvuonna 2025–2026. Opinnot ovat avoinna esimerkiksi talotekniikasta amk-insinööreiksi tai yliopistosta soveltuvalta alalta tekniikan kandidaatiksi valmistuneille.
– Lähtötilanne on, että talotekniikkaa opetetaan osana rakentamistalouden syventymisvaihtoehtoa. Kehitämme kuitenkin opetusta koko ajan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, Sormunen lupaa.
Sormunen koordinoi myös tutkijoiden ja yritystoimijoiden Talotekniikka 2030 -yhteistyöhanketta, jonka visiossa korostuu talotekniikan rooli vastuullisessa rakentamisessa.
Talotekniikan yliopistokoulutus tukee myös Suomen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Koulutetut ammattilaiset voivat auttaa suomalaisia yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla ja edistää kestävää kehitystä.
Talotekniikan opintosuunta julkistettiin Kiinkon järjestämässä Talotekniikka NEXT -tapahtumassa Helsingissä 1. lokakuuta 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Sormunen
050 476 6731
piia.sormunen@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme