Kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilanne selvitettiin − Suomen järjestelmä poikkeuksellinen
Kelan kuntoutuspsykoterapialla on tärkeä rooli osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta Suomessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä kartoitettiin kuntoutuspsykoterapian nykytila ja vertailtiin järjestelmää muihin maihin. Suomessa kuntoutuspsykoterapian kesto on käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta kansainvälisesti arvioiden pitkä. Myös muista terveyspalveluista irrallaan toteutuva psykoterapia on poikkeus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.10.2024
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia tukee työssä ja opinnoissa pysymistä ja pärjäämistä. Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisessa, toteutumisessa ja siitä hyötymisessä on kuitenkin eroja eri väestöryhmien välillä. Tyypillisesti korkeasti koulutetut, naiset, nuoremmat ikäryhmät ja opiskelijat käyttävät kuntoutuspsykoterapiaa muita todennäköisemmin.
Työterveyslaitos toteutti Kelan rahoittaman selvityksen, johon on koottu tilastojen, rekisteriaineiston ja tutkimusten pohjalta tietoa kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilasta. Lakisääteinen kuntoutuspsykoterapia on käyttäjämäärältään Kelan yleisin kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä, jos ne ovat uhattuina mielenterveyden häiriön vuoksi.
Suomessa kuntoutuspsykoterapian kestot ovat käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta hyvin samanmittaisia.
− Tämä tarkoittaa, että myös tyypillisesti lyhytkestoisiksi tarkoitetut terapiat toteutuvat pitkinä. Terapian kesto näyttäisi siis noudattavan enemmän rahoitusjärjestelmän raameja kuin tietylle terapiasuuntaukselle tyypillistä kestoa, johtava tutkija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta sanoo.
Muualla ei ole vastaavaa järjestelmää
Selvityksessä tarkasteltiin psykoterapian asemaa julkisessa terveydenhuollossa muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Psykoterapian toteutuminen vaihtelee eri maissa merkittävästi. Suomen psykoterapeuttikoulutus on tiukemmin rajattu kuin monissa muissa maissa, joissa ei pääsääntöisesti ole vastaavaa julkisesti tuettua pitkää, kuntouttavaa psykoterapiajärjestelmää. Tyypillisesti julkisrahoitteiset hoidot ovat muissa maissa lyhyempiä. Lisäksi Suomen kaltainen irrallaan muista terveyspalveluista toteutuva psykoterapia on poikkeus.
− Suomessa psykoterapeuttien koulutusjärjestelmä on tarkkaan määritelty. Se lisää osaltaan potilasturvallisuutta, mutta toisaalta voi kysyä, rajoittaako se mielekästä mielenterveystyötä. Emme kuitenkaan selvittäneet, miten käytäntö vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen tai tuloksellisuuteen, Sanna Selinheimo sanoo.
Julkisrahoitteisissa psykoterapioissa potilaalle jäävä omavastuuosuus oli Suomessa suurempi kuin maissa, joista selvityksessä saatiin tietoa. Vertailua kuitenkin vaikeuttavat merkittävät erot terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä.
Mielenterveyspalvelut ovat ihmisoikeuskysymys
Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita kuntoutuspsykoterapiaan ohjautumisen, toteutumisen ja seurannan osalta. Kuntoutuspsykoterapian vaikutusten arviointia asiakkaalle olisi hyvä kehittää systemaattisesti osana prosessia sekä selvittää muiden tukitoimien tehostamista. Selvityksessä korostetaan myös tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseen eri väestöryhmien välillä. Pääsy laadukkaisiin, syrjimättömiin ja kohtuuhintaisiin mielenterveyspalveluihin sisältyy ihmisoikeuksiin.
− Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa edellyttää yksilöllisten erojen ja kokemusten huomioimista sekä itsemääräämisoikeuden ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamista. Tämä kaikki olisi tärkeää huomioida Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kehittämisessä, Sanna Selinheimo sanoo.
Jatkossa olisi tärkeää myös arvioida kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia muiden terveyspalveluiden käyttöön ja sen integrointia muihin mielenterveyden tukitoimiin.
Selvitys on osa Kuntoutuspsykoterapian kehittämisprojektia, jossa tuotetaan tietoa kuntoutuspsykoterapian kehittämisen taustalle ja kehitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajahakua.
Tutustu
Tutustu myös
- Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta -hankkeen sivu
- Selvityksen julkistusseminaarin puheenvuorot tulevat kahden viikon kuluessa tallenteina Kelan sivuille
Lisätiedot
- Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo@ttl.fi
- Etuuspäällikkö Seija Sukula, Kela, puh. 020 634 1747, seija.sukula@kela.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa26.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme