Kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilanne selvitettiin − Suomen järjestelmä poikkeuksellinen
Kelan kuntoutuspsykoterapialla on tärkeä rooli osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta Suomessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä kartoitettiin kuntoutuspsykoterapian nykytila ja vertailtiin järjestelmää muihin maihin. Suomessa kuntoutuspsykoterapian kesto on käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta kansainvälisesti arvioiden pitkä. Myös muista terveyspalveluista irrallaan toteutuva psykoterapia on poikkeus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.10.2024
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia tukee työssä ja opinnoissa pysymistä ja pärjäämistä. Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisessa, toteutumisessa ja siitä hyötymisessä on kuitenkin eroja eri väestöryhmien välillä. Tyypillisesti korkeasti koulutetut, naiset, nuoremmat ikäryhmät ja opiskelijat käyttävät kuntoutuspsykoterapiaa muita todennäköisemmin.
Työterveyslaitos toteutti Kelan rahoittaman selvityksen, johon on koottu tilastojen, rekisteriaineiston ja tutkimusten pohjalta tietoa kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilasta. Lakisääteinen kuntoutuspsykoterapia on käyttäjämäärältään Kelan yleisin kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä, jos ne ovat uhattuina mielenterveyden häiriön vuoksi.
Suomessa kuntoutuspsykoterapian kestot ovat käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta hyvin samanmittaisia.
− Tämä tarkoittaa, että myös tyypillisesti lyhytkestoisiksi tarkoitetut terapiat toteutuvat pitkinä. Terapian kesto näyttäisi siis noudattavan enemmän rahoitusjärjestelmän raameja kuin tietylle terapiasuuntaukselle tyypillistä kestoa, johtava tutkija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta sanoo.
Muualla ei ole vastaavaa järjestelmää
Selvityksessä tarkasteltiin psykoterapian asemaa julkisessa terveydenhuollossa muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Psykoterapian toteutuminen vaihtelee eri maissa merkittävästi. Suomen psykoterapeuttikoulutus on tiukemmin rajattu kuin monissa muissa maissa, joissa ei pääsääntöisesti ole vastaavaa julkisesti tuettua pitkää, kuntouttavaa psykoterapiajärjestelmää. Tyypillisesti julkisrahoitteiset hoidot ovat muissa maissa lyhyempiä. Lisäksi Suomen kaltainen irrallaan muista terveyspalveluista toteutuva psykoterapia on poikkeus.
− Suomessa psykoterapeuttien koulutusjärjestelmä on tarkkaan määritelty. Se lisää osaltaan potilasturvallisuutta, mutta toisaalta voi kysyä, rajoittaako se mielekästä mielenterveystyötä. Emme kuitenkaan selvittäneet, miten käytäntö vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen tai tuloksellisuuteen, Sanna Selinheimo sanoo.
Julkisrahoitteisissa psykoterapioissa potilaalle jäävä omavastuuosuus oli Suomessa suurempi kuin maissa, joista selvityksessä saatiin tietoa. Vertailua kuitenkin vaikeuttavat merkittävät erot terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä.
Mielenterveyspalvelut ovat ihmisoikeuskysymys
Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita kuntoutuspsykoterapiaan ohjautumisen, toteutumisen ja seurannan osalta. Kuntoutuspsykoterapian vaikutusten arviointia asiakkaalle olisi hyvä kehittää systemaattisesti osana prosessia sekä selvittää muiden tukitoimien tehostamista. Selvityksessä korostetaan myös tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseen eri väestöryhmien välillä. Pääsy laadukkaisiin, syrjimättömiin ja kohtuuhintaisiin mielenterveyspalveluihin sisältyy ihmisoikeuksiin.
− Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa edellyttää yksilöllisten erojen ja kokemusten huomioimista sekä itsemääräämisoikeuden ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamista. Tämä kaikki olisi tärkeää huomioida Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kehittämisessä, Sanna Selinheimo sanoo.
Jatkossa olisi tärkeää myös arvioida kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia muiden terveyspalveluiden käyttöön ja sen integrointia muihin mielenterveyden tukitoimiin.
Selvitys on osa Kuntoutuspsykoterapian kehittämisprojektia, jossa tuotetaan tietoa kuntoutuspsykoterapian kehittämisen taustalle ja kehitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajahakua.
Tutustu
Tutustu myös
- Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta -hankkeen sivu
- Selvityksen julkistusseminaarin puheenvuorot tulevat kahden viikon kuluessa tallenteina Kelan sivuille
Lisätiedot
- Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo@ttl.fi
- Etuuspäällikkö Seija Sukula, Kela, puh. 020 634 1747, seija.sukula@kela.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Snabba förändringar i arbetslivet betonar behovet av det 80-åriga Arbetshälsoinstitutet22.4.2025 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet firar sitt 80-årsjubileum i år. Under jubileumsåret uppdaterar Arbetshälsoinstitutet sina scenarier för det finländska arbetslivets utveckling och lovar att fortsätta utvecklas i takt med förändringarna i arbetslivet.
Työelämän muutosten nopeus korostaa 80 vuotta täyttävän Työterveyslaitoksen tarpeellisuutta22.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden aikana Työterveyslaitos päivittää skenaarionsa suomalaisen työelämän kehityksestä ja lupaa muuttua vastedeskin työelämän muutosten mukana.
The speed of change in work life highlights the need for the Finnish Institute of Occupational Health as the organization turns 8022.4.2025 08:30:00 EEST | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health is celebrating its 80th anniversary this year. During its jubilee year, the Finnish Institute of Occupational Health will update its scenario of the development of Finnish work life and commit to keeping pace with the speed of change in work life.
Undersökning: Förvaringsutrymmen av dålig kvalitet och brist på information ökar riskerna i museiarbetet16.4.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska museiarbetarnas uppfattningar om riskfaktorerna i arbetsmiljöerna motsvarar inte helt de verkliga riskerna på arbetsplatserna. I Arbetshälsoinstitutets undersökning utvecklades praktiska lösningar för att bekämpa hälsoeffekter på museer.
Tutkimus: Heikkolaatuiset säilytystilat ja tiedon puute lisäävät museotyön riskejä16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme