Suomen viennin vanhat kivijalat Yhdysvallat, Saksa ja Kiina murroksessa – Viennin kasvu on haettava tulevaisuudessa uusilta markkinoilta
4.10.2024 10:18:47 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote
Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vaikka riskit ovat suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.

Presidentinvaaleihin valmistautuva Yhdysvallat on Suomen viennin kohdemaiden kärjessä, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Epävarmuuksia on edessä jo lyhyellä aikavälillä, sillä noin kuukauden kuluttua valittavan presidentin talouspoliittiset linjaukset voivat vaikuttaa konkreettisesti myös suomalaisiin vientiyrityksiin. Jos presidentiksi valitaan Donald Trump, edessä voi olla vientitullit kaikille maille – Kiinalle erityisen korkeat.
– On vaikea sanoa, mitkä Trumpin puheista todellisuudessa kävisivät toteen, jos hän nousee valtaan. Runnoisiko hän läpi 20 prosentin tuontitullit kaikkeen tuontiin? Mitä tapahtuisi Iraniin ja Venäjään kohdistuville sanktioille? Miten Kiina vastaisi Trumpin tulleihin, ja mikä olisi Trumpin vastauksen vastaus Kiinalle? Epävarmuus on suurta, mikä itsessään on haitallista taloudelliselle toimeliaisuudelle, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki pohtii.
”Ei pitäisi tulla uutisena” - Saksan ja Kiinan talouskasvu hidastuvat, taustalla muun muassa ikääntyminen
Euroopan talousveturina tunnetun Saksan talouden näkymät ovat tällä hetkellä heikot, ja yhteiskuntana Saksa on siirtymässä samankaltaiseen nopean ikääntymisen vaiheeseen, joka Suomessa alkoi vuonna 2010.
– Saksan rakenteellinen, pitkän aikavälin talouskasvu tulee todennäköisesti hidastumaan aikaisempaan verrattuna. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisille vientiyrityksille Saksan vientimarkkinoiden kasvattaminen tulee olemaan hankalampaa. Markkinoille pääsyn haasteina voivat myös Euroopassa olla jatkossa entistä enemmän maiden oman tuotannon suosiminen ja valtiontukikilpailu.
Poliittisessa ohjauksessa oleva Kiinan talous on myös jäähtymässä. Maailmanmarkkinoiden valtaamisessa kotimarkkinat ovat unohtuneet, ja kuluttajat ja yritykset ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Lisäksi Kiinaa tulee vaivaamaan tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyminen, mikä tarkoittaa maan mittakaavassa satojen miljoonien yli 65-vuotiaiden määrää.
– Tämän ei pitäisi tulla uutisena, mutta viimeistään nyt on hyvä havahtua siihen, että emme voi laskea Suomen viennin tulevaa kasvua pelkästään perinteisten suurten vientimarkkinoiden varaan. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina tulevat varmasti olemaan keskeisiä vientimaita jatkossakin, mutta kun Suomella on tarve lisätä viennin volyymiä ja vientiyritysten määrää, yritysten on lähdettävä rohkeasti etsimään uusia vientimarkkinoita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, Finnveran Kotamäki sanoo.
Uusilla markkinoilla ei kasvua ilman riskiä - Vienninrahoitustuotteiden osaamisesta voi olla iso hyöty
Kotamäen mukaan jokaisen yrityksen polku vientimarkkinoille on omanlaisensa. Yritysten kirjo on laaja ja jotkut pärjäävät yhdessä, toiset toisessa markkinassa.
– Suurin kasvupotentiaali piileskelee kehittyvillä markkinoilla Kaakkois-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Yksittäisistä veturimaista voi mainita esimerkiksi Indonesian, Intian, Tansanian ja Brasilian. Riskit ovat toki suurempia, vaihtelevat maittain ja hankkeittain, mistä syystä niiden yleistäminen on haastavaa. Toisaalta tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Viennin riskeiltä kannattaa suojautua esimerkiksi vientitakuilla. Rahoitusmahdollisuuksien tunteminen ja rahoituksen järjestäminen ostajalle kaupan yhteydessä saattaa olla ratkaiseva myyntivaltti. Rahoitustuotteiden osaamisesta voi olla iso hyöty sekä pahimpien skenaarioiden varalta että täyden vientipotentiaalin ulosmittaamisessa.
Vientipotentiaalia voi aueta myös kansainvälisistä EPC-infrastruktuurihankkeista, joita tehdään ympäri maailmaa eri markkinoilla ja erilaisilla rahoituspaketeilla. Kun valtio haluaa parantaa maansa infrastruktuuria, se usein kilpailuttaa kansainvälisen EPC-yhtiön (Engineering, Procurement, Construction) hoitamaan työn avaimet käteen -periaatteella ja etsimään muun muassa alihankkijat. Finnvera hakee yhteistyössä Business Finlandin kanssa suomalaisille yrityksille pääsyä kansainvälisiin julkisiin infrastruktuurihankkeisiin.
– Markkinoille pääsy vaatii yrityksiltä aktiivisuutta, hyvää ennakkoanalyysiä ja rohkeutta, mutta kumppaniverkostot ja asiantuntijoiden apu kannattaa hyödyntää, jotta ovet aukeavat esimerkiksi juuri suuriin kansainvälisiin julkisiin hankkeisiin.
Lisää aiheesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme