Esimerkkiperheet 2024–2026: Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen
10.10.2024 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Uutuutena tänä vuonna esitellään uusi esimerkkiperhe: yksinasuva korkeakoulutettu. Ostovoima kääntyy kasvuun melkein kaikilla perheillä kuluvan vuoden aikana. Pääsyynä tähän on inflaation tuntuva hidastuminen. Yleisen asumistuen ja ansiopäivärahan leikkaukset iskevät kipeästi kyseisiä etuuksia saaviin.
Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja ja perhekohtaisen inflaatiovauhdin laskemiseen hyödynnetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusta.
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena on aiemmista vuosista tuttujen seitsemän perheen lisäksi täysin uusi perhetyyppi: yksinasuva korkeakoulutettu. Loput seitsemän perhettä ovat totutusti hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Hyvätuloisen perheen ostovoima palautuu nousu-uralle kahden heikon vuoden jälkeen
Ansiotason kasvu jatkuu ripeänä vuosina 2024–2026. Perheen kokeman inflaation hidastuminen palauttaa hyvätuloisen perheen ostovoiman kehityksen positiiviseksi vuonna 2024, ja se jatkuu positiivisena koko tarkasteluajanjakson ajan.
Korkojen nousun taittuminen tuo helpotusta toimihenkilöperheelle
Toimihenkilöperheen ostovoima on viime vuosina kärsinyt korkojen ja omistusasumisen kustannusten nopeasta kasvusta. Keskikoron kasvu kuitenkin pysähtyy vuoteen 2024, ja se kääntyy laskuun ensi vuonna. Tämä hidastaa perheen kokemaa inflaatiota tuntuvasti. Tämän myötä myös toimihenkilöperheen ostovoima kääntyy kasvuun vuonna 2024.
Työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistä parhaiten
Muiden palkansaajaperheiden tavoin työntekijäperheen ansiotason kasvu pysyy nopeana. Samoin ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi vuonna 2024. Vuokrien inflaatio pysyy vielä vuonna 2024 omistusasumisen kustannusten inflaatiota selvästi hitaampana. Näiden seikkojen vuoksi työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistämme parhaiten.
Yleisen asumistuen leikkaus kurittaa yksinhuoltajaperhettä
Vaikka yksinhuoltajan ansiotulot kehittyvät myönteisesti, osuu yleisen asumistuen leikkaus perheeseen rajusti vuonna 2024. Tehdyt muutokset leikkaavat saadusta yleisen asumistuen määrästä lähes kaksi kolmasosaa. Tämä heikentää perheen ostovoimaa lähes kuusi prosenttia vuonna 2024. Ja koska yksinhuoltajaperheen ansiotulot ovat lähellä yleisen asumistuen tulorajaa, leikkaa ansiotulojen kasvu saadun tuen määrää voimakkaasti myös seuraavina vuosina.
Korkojen kasvu näkyy etenkin yksinasuvan palkansaajan kokemassa inflaatiossa
Tänä vuonna lisäämme Esimerkkiperheet-raporttiimme täysin uuden perheen: yksinasuvan korkeakoulutetun. Kyseinen yksinasuva asuu omistusasunnossa, johon hänellä on asuntovelkaa jäljellä. Hän edustaakin varsin tyypillistä kaupungissa asuvaa korkeakoulutettua.
Ansiotulot kasvavat yksinasuvalla ripeästi muiden palkansaajaperheiden tapaan. Koska yksinasuvalla on suhteessa enemmän asuntovelkaa kuin työntekijäperheellä sekä pienemmät yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot, vaikuttaa asumisen kustannukset yksinasuvan kokemaan inflaatioon työntekijäperhettä enemmän. Yksinasuvan kokema inflaatio onkin kaikista perheistä nopeinta vuonna 2024. Nopeimmasta inflaatiosta huolimatta yksinasuvan ostovoima kasvaa jokaisena tarkasteluvuotena. Omistusasumisen kustannusten sekä korkojen lasku vuosina 2025–2026 tuo lisähelpotusta yksinasuvan arkeen.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus vaikuttaa ostovoimaan negatiivisesti
Työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima kasvaa kuluvana vuonna ja pysyy lähes samana vuosina 2025–2026. Työmarkkinatukeen ja yleiseen asumistukeen vuonna 2024 tehdyt leikkauksen kompensoidaan täysimääräisenä toimeentulotuen avulla. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä tilanne on heikompi. Ansiopäivärahaan tehty porrastus leikkaa ostovoimasta merkittävän palan vuonna 2025. Lisäksi saadun yleisen asumistuen määrä laskee tehtyjen leikkausten myötä vuonna 2024.
Eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna parhaiten
Sekä työ- että kansaneläkeindeksiin sidottuihin eläkkeisiin tehdään ansiokehitystä suuremmat korotukset vuonna 2024. Vaikka eläkeläisparikunta asuu omistusasunnossa, nostaa eläkkeiden mainio kehitys pariskunnan ostovoiman kasvun parhaaksi raporttimme perheistä vuonna 2024. Molempiin indekseihin tehtävät korotukset jäävät kuitenkin ansiotason kehityksestä vuosina 2025–2026. Tämän vuoksi eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys jää palkansaajaperheistä jälkeen seuraavina vuosina.
Esimerkkiperheet -laskelmat 2024-2026 (linkki avautuu 10.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa tiedotteen lopussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu IsotalotutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 2696eetu.isotalo@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi
Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.
Julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä – vaikutus innovaatioihin ja tuottavuuteen epävarmempaa20.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.
Labore hakee taloustieteen väitöskirjatutkijaa19.8.2026 12:10:32 EEST | Ilmoitus
Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.
Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa18.8.2026 08:20:21 EEST | Tiedote
Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur
Suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä työttömyyden aikana17.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme