Suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä työttömyyden aikana
17.8.2026 06:30:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.
Suojaosien tavoitteena oli kannustaa yhdistämään työtä ja etuuksia
Monet maat ovat ottaneet käyttöön suojaosien kaltaisia kannustimia, joilla työttömiä rohkaistaan yhdistämään sosiaalietuuksia ja osa-aikatyötä. Tutkimusnäyttö niiden vaikutuksista on kuitenkin ollut yhä vähäistä, etenkin pidemmän aikavälin työllisyysvaikutuksista.
Suomessa suojaosa lisättiin työttömyysetuuksiin vuonna 2014 ja asumistukeen vuonna 2015. Suojaosan ansiosta etuudensaaja voi ansaita tietyn summan – uudistusten voimaan tullessa 300 euroa kuukaudessa – ilman että työtulot pienentävät etuuksia. Samaan aikaan osa-aikatyötä tekevien osuus työttömyysetuuden saajista kasvoi nopeasti noin 10 prosentista lähes 18 prosenttiin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka suuri osa tästä kasvusta johtui nimenomaan suojaosista ja miten ne vaikuttivat työttömien myöhempään työllistymiseen.
Tutkimusasetelmassa hyödynnettiin asumistuen suojaosauudistusta
Tutkijat hyödynsivät tutkimusasetelmassa vuoden 2015 asumistuen suojaosauudistusta, joka paransi osa-aikatyön taloudellisia kannustimia vain niillä työttömillä, jotka saivat myös asumistukea. He vertasivat osa-aikatyön kehitystä ennen uudistusta ja sen jälkeen kahdessa ryhmässä: asumistukea saaneissa työttömissä (koeryhmä) ja muuten samankaltaisissa työttömissä, jotka eivät saaneet asumistukea (verrokkiryhmä). Koska ryhmät kehittyivät hyvin samalla tavalla jo ennen uudistusta, verrokkiryhmä kertoo luotettavasti, miten osa-aikainen työskentely olisi kehittynyt ilman uudistusta.
Tutkimus perustuu koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin. Kelalta ja työttömyyskassoilta saatiin kuukausitason tiedot työttömyysjaksoista, maksetuista etuuksista ja etuuden aikana saaduista ansioista vuosilta 2000–2021, ja niitä täydennettiin Tilastokeskuksen taustatiedoilla iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, perhetaustasta ja tuloista. Pidemmän aikavälin työllisyyttä seurattiin työeläkelaitosten työsuhdeaineistolla, joka oli käytettävissä vuoden 2018 loppuun asti – siksi suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.
Osa-aikatyö yleistyi voimakkaasti suojaosan myötä
Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa 4,1–4,5 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla verrokkiryhmään verrattuna. Osa-aikatyön osallistumisjousto suhteessa taloudelliseen kannustimeen – osallistumisveroasteeseen – oli noin yksi, mikä kertoo osa-aikatyön reagoivan hyvin voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin.
Suojaosat eivät näytä syrjäyttäneen kokoaikatyötä
Tutkimuksessa ei löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti. Vaikutukset näyttävät pikemminkin olleen kohtalaisen myönteisiä. Tulos on tutkijoiden mukaan tärkeä, sillä suojaosien on aiemmin pelätty houkuttelevan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön kokoaikaisen työllistymisen sijaan.
”Tulokset osoittavat, että työttömät reagoivat herkästi siihen, kannattaako työn vastaanottaminen taloudellisesti. Kun pienten työkeikkojen vastaanottamisesta tehtiin kannattavampaa, osa-aikainen työskentely työttömyyden ohella yleistyi nopeasti. Suojaosat näyttävät siis parantaneen osa-aikatyötä tekevien työttömien toimeentuloa, eivätkä ne näyttäneet heikentäneen myöhempää kokoaikaista työllistymistä, vaan pikemminkin hieman vahvistivat sitä”, selventää Laboren erikoistutkija ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Salla Kalin.
Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä, joka on yksi julkisen talouden tutkimuksen johtavista kansainvälisistä lehdistä. Tutkimusryhmä yhdistää osaamista Laboresta, Tampereen yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta sekä kansainvälisistä tutkijaverkostoista IZA:sta ja CESifosta, ja se toteutettiin osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta ja Verotutkimuksen huippuyksikköä FIT:iä.
Taustatiedot
Tekijät: Salla Kalin (erikoistutkija, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Labore ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT), Tomi Kyyrä (tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja IZA), Tuomas Matikka (tutkimusjohtaja, VATT, FIT ja CESifo)
Aineisto: Koko väestön kattavat rekisteriaineistot vuosilta 2000–2021 (Kela, työttömyyskassat, Tilastokeskus) sekä työeläkelaitosten työsuhdeaineisto vuoteen 2018 asti. Suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.
Rahoitus: Suomen Akatemia (hanke nro 346252), Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (hanke nro 345386), OP Ryhmän Tutkimussäätiö sekä Palkansaajasäätiö.
Julkaisu: Kalin, S., Kyyrä, T. & Matikka, T. (2026). Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. Journal of Public Economics. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0047272726001210
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KalinerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:050 365 4385salla.kalin@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yrityksen kokoon sidottu työnantajamaksu jarrutti kasvua – sen poistaminen maksoi itsensä takaisin13.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme