Väitös: Tutkimustyöprosessien tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkijoiden datavuorovaikutusta

Tutkimustyöprosesseja kuvataan usein datan näkökulmasta, kuten esimerkiksi erilaisissa datan elinkaarimalleissa. FM Laura Korkeamäki lähestyi väitöstutkimuksessaan tutkimustyöprosesseja tehtävälähtöisesti, tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja. Tutkimuksen osallistujat olivat historiantutkijoita ja mediatutkijoita.

Korkeamäki tarkasteli esimerkiksi sitä, mitä informaatiota mediatutkijat tarvitsevat tutkimustyöprosesseissaan datavuorovaikutuksen aikana. Viitekehyksenä hän hyödynsi olemassa olevaa informaatiotypologiaa, joka koostuu tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta. Typologia auttoi tarkastelemaan tarvittavaa informaatiota kokonaisvaltaisemmin ilman, että keskityttäisiin esimerkiksi vain yhteen informaatiotyyppiin.

– Väitöstutkimus valotti sitä, mitä nämä informaatiotyypit tarkoittavat datavuorovaikutuksen kontekstissa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tutkimustyöprosesseja ja niissä tarvittavaa informaatiota voitaisiin tukea entistä paremmin, Korkeamäki sanoo.

Tutkimuksessa Korkeamäki tarkasteli myös fokuksen muodostumista mediatutkijoiden tutkimustyöprosesseissa. Fokuksen muodostuminen on tärkeää, jotta tehtäväprosessissa päästään onnistuneesti eteenpäin. Aikaisemmissa tutkimuksissa fokuksen muodostumista on tyypillisesti tarkasteltu yhtenä tehtäväprosessin vaiheena.

– Tähän tutkimukseen valitsin kuitenkin toisenlaisen näkökulman. Tutkimusprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosia kestäviä prosesseja. Sen takia tutkin fokuksen muodostumista episodisena ilmiönä, jossa tutkimustyöprosessin useat eri episodit johtavat vähitellen fokuksen muodostumiseen, Korkeamäki kertoo.

Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja menetelmiin. Tutkimuksella on merkitystä fokuksen muodostumisen teorian kehittämiselle.

– Tutkimukseni syventää ymmärrystä siitä, miten fokus muodostuu tutkimustyöprosesseissa, jotka sisältävät vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkalujen suunnittelussa, kun mietitään, miten fokuksen muodostumista voitaisiin tukea tutkimustyöprosesseissa, Korkeamäki sanoo.

Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta

Filosofian maisteri Laura Korkeamäen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data: Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksella, luentosalissa Pinni B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Byström, OsloMet-yliopisto, Norja. Kustoksena toimii apulaisprofessori Sanna Kumpulainen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.