Väitös: Tutkimustyöprosessien tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkijoiden datavuorovaikutusta
Tutkijan vuorovaikutus tutkimusaineistojen kanssa, eli datavuorovaikutus, on olennainen osa tutkijoiden työtä. Sitä tulisi ymmärtää paremmin, jotta tutkijoille voidaan suunnitella entistä parempia työkaluja tutkimusaineistojen etsimiseen, keräämiseen ja käyttöön. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Korkeamäki tutki datavuorovaikutusta tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja, niissä tarvittavaa informaatiota sekä fokuksen muodostumista.
Tutkimustyöprosesseja kuvataan usein datan näkökulmasta, kuten esimerkiksi erilaisissa datan elinkaarimalleissa. FM Laura Korkeamäki lähestyi väitöstutkimuksessaan tutkimustyöprosesseja tehtävälähtöisesti, tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja. Tutkimuksen osallistujat olivat historiantutkijoita ja mediatutkijoita.
Korkeamäki tarkasteli esimerkiksi sitä, mitä informaatiota mediatutkijat tarvitsevat tutkimustyöprosesseissaan datavuorovaikutuksen aikana. Viitekehyksenä hän hyödynsi olemassa olevaa informaatiotypologiaa, joka koostuu tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta. Typologia auttoi tarkastelemaan tarvittavaa informaatiota kokonaisvaltaisemmin ilman, että keskityttäisiin esimerkiksi vain yhteen informaatiotyyppiin.
– Väitöstutkimus valotti sitä, mitä nämä informaatiotyypit tarkoittavat datavuorovaikutuksen kontekstissa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tutkimustyöprosesseja ja niissä tarvittavaa informaatiota voitaisiin tukea entistä paremmin, Korkeamäki sanoo.
Tutkimuksessa Korkeamäki tarkasteli myös fokuksen muodostumista mediatutkijoiden tutkimustyöprosesseissa. Fokuksen muodostuminen on tärkeää, jotta tehtäväprosessissa päästään onnistuneesti eteenpäin. Aikaisemmissa tutkimuksissa fokuksen muodostumista on tyypillisesti tarkasteltu yhtenä tehtäväprosessin vaiheena.
– Tähän tutkimukseen valitsin kuitenkin toisenlaisen näkökulman. Tutkimusprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosia kestäviä prosesseja. Sen takia tutkin fokuksen muodostumista episodisena ilmiönä, jossa tutkimustyöprosessin useat eri episodit johtavat vähitellen fokuksen muodostumiseen, Korkeamäki kertoo.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja menetelmiin. Tutkimuksella on merkitystä fokuksen muodostumisen teorian kehittämiselle.
– Tutkimukseni syventää ymmärrystä siitä, miten fokus muodostuu tutkimustyöprosesseissa, jotka sisältävät vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkalujen suunnittelussa, kun mietitään, miten fokuksen muodostumista voitaisiin tukea tutkimustyöprosesseissa, Korkeamäki sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Filosofian maisteri Laura Korkeamäen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data: Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksella, luentosalissa Pinni B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Byström, OsloMet-yliopisto, Norja. Kustoksena toimii apulaisprofessori Sanna Kumpulainen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme