Väitös: Tutkimustyöprosessien tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkijoiden datavuorovaikutusta
Tutkijan vuorovaikutus tutkimusaineistojen kanssa, eli datavuorovaikutus, on olennainen osa tutkijoiden työtä. Sitä tulisi ymmärtää paremmin, jotta tutkijoille voidaan suunnitella entistä parempia työkaluja tutkimusaineistojen etsimiseen, keräämiseen ja käyttöön. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Korkeamäki tutki datavuorovaikutusta tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja, niissä tarvittavaa informaatiota sekä fokuksen muodostumista.
Tutkimustyöprosesseja kuvataan usein datan näkökulmasta, kuten esimerkiksi erilaisissa datan elinkaarimalleissa. FM Laura Korkeamäki lähestyi väitöstutkimuksessaan tutkimustyöprosesseja tehtävälähtöisesti, tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja. Tutkimuksen osallistujat olivat historiantutkijoita ja mediatutkijoita.
Korkeamäki tarkasteli esimerkiksi sitä, mitä informaatiota mediatutkijat tarvitsevat tutkimustyöprosesseissaan datavuorovaikutuksen aikana. Viitekehyksenä hän hyödynsi olemassa olevaa informaatiotypologiaa, joka koostuu tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta. Typologia auttoi tarkastelemaan tarvittavaa informaatiota kokonaisvaltaisemmin ilman, että keskityttäisiin esimerkiksi vain yhteen informaatiotyyppiin.
– Väitöstutkimus valotti sitä, mitä nämä informaatiotyypit tarkoittavat datavuorovaikutuksen kontekstissa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tutkimustyöprosesseja ja niissä tarvittavaa informaatiota voitaisiin tukea entistä paremmin, Korkeamäki sanoo.
Tutkimuksessa Korkeamäki tarkasteli myös fokuksen muodostumista mediatutkijoiden tutkimustyöprosesseissa. Fokuksen muodostuminen on tärkeää, jotta tehtäväprosessissa päästään onnistuneesti eteenpäin. Aikaisemmissa tutkimuksissa fokuksen muodostumista on tyypillisesti tarkasteltu yhtenä tehtäväprosessin vaiheena.
– Tähän tutkimukseen valitsin kuitenkin toisenlaisen näkökulman. Tutkimusprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosia kestäviä prosesseja. Sen takia tutkin fokuksen muodostumista episodisena ilmiönä, jossa tutkimustyöprosessin useat eri episodit johtavat vähitellen fokuksen muodostumiseen, Korkeamäki kertoo.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja menetelmiin. Tutkimuksella on merkitystä fokuksen muodostumisen teorian kehittämiselle.
– Tutkimukseni syventää ymmärrystä siitä, miten fokus muodostuu tutkimustyöprosesseissa, jotka sisältävät vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkalujen suunnittelussa, kun mietitään, miten fokuksen muodostumista voitaisiin tukea tutkimustyöprosesseissa, Korkeamäki sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Filosofian maisteri Laura Korkeamäen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data: Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksella, luentosalissa Pinni B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Byström, OsloMet-yliopisto, Norja. Kustoksena toimii apulaisprofessori Sanna Kumpulainen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme