Väitös: Kiinalaisessa runoudessa ihminen ja luonto ovat yhtä
Tero Tähtisen väitöskirja on ensimmäinen Suomessa laadittu klassista kiinalaista runoutta käsittelevä akateeminen tutkimus. Se osoittaa, miten ihmisen ja luonnon välinen rajalinja oli kiinalaisessa luontorunoudessa häilyvä.
FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024.
***
Tero Tähtisen väitöskirja käsittelee tapoja, joilla inhimillisten ja ei-inhimillisten olentojen välinen suhde on ymmärretty ja kuvattu kiinalaisen shanshui-runouden perinteessä. Käsite shanshui tarkoittaa kirjaimellisesti ”vuoret-vedet” ja viittaa villin luonnon kosmologiaan, jonka erottamaton osa myös ihminen on. Klassiselle kiinalaiselle luontorunoudelle luonto ei siis ole ”paikka” tai lajitelma luonnonobjekteja vaan olemassaolon taso.
Klassisen kiinalaisen kirjallisuuden maailmankuvaa ja poetiikkaa ei ole aiemmin akateemisesti tutkittu Suomessa eli Tähtisen väitöskirja on uraauurtava tutkimus. Väitöskirjassaan Tähtien erittelee perinteistä kiinalaista luonto- ja maisemakäsitystä sekä pohtii kiinalaisen kirjallisuusajattelun ontologisia perusteita. Tätä taustaa vasten hän analysoi kiinalaista luontorunoutta, joka nykyisessä merkityksessään syntyi 300- ja 400-lukujen taitteessa.
Tähtisen väitöskirjan pääosio koostuu neljästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät kiinalaista shanshui-filosofiaa ja sen ilmestymiä runoudessa, Tang-kauden (618–905) runouden kuvitteellisia maisemia, buddhalaisen ei-minä-ajattelun vaikutuksia Wang Wein (701–761) runouteen ja maatilaa paikkana Tao Qianin (n. 365–427) runoudessa. Kaikki tutkimuksessa käsitellyt runoilijat kuuluvat kiinalaisen kirjallisuuden kaanoniin.
Siinä missä länsimainen kirjallinen perinne esittää luonnon usein inhimillisen toiminnan kehyksenä tai esteettisen kokemuksen kohteena, kiinalaisen runouden todellisuudessa ihminen on pikemminkin osa todellisuuden verkostoa.
– Koska ihminen ei ole luonnonmaailmaa ulkopuolelta tarkkaileva subjekti, hän kokee elävää yhteyttä vuorten ja vesien muodostaman kokonaisuuden kanssa. Buddhalaisvaikutteisissa runoissa "minuus" voi jopa kokonaan sulautua osaksi todellisuutta, jolloin eroa kokijan ei koetun välillä ei voi enää kategorisesti vetää, Tähtinen kertoo.
Tähtisen väitöstutkimus avaa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen horisonttia itäaasialaisen runouden ja kirjallisuuskäsityksen suuntaan. Samalla se osoittaa, että modernien teoreettisten työkalujen avulla klassikoista on mahdollista löytää kokonaan uusia ja aiemmin tutkimattomia puolia.
***
Väitöstilaisuus perjantaina 4. lokakuuta
FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024 klo 13 Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Hollsten Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero Tähtinen
tero.tahtinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme