Tšernobylin Punaisen metsän koivuja onnistuttiin tutkimaan ukrainalaisten, suomalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyönä
Yhteistyössä tarkastellaan ydinonnettomuuden jatkuvia vaikutuksia ympäristöön. Tutkimus valottaa puiden symbioosia eli vuorovaikutussuhteita mikrobien kanssa stressaavissa olosuhteissa.

”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana. Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla, ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin. Kansainvälinen tuki on auttanut ukrainalaisia tutkijoita jatkamaan työtään vaikeista olosuhteista huolimatta”, sanoo Oulun yliopistossa työskentelevä ukrainalaistutkija Olga Podolich.
Tšornobylin (kirjoitusasu latinaistettu ukrainan kielestä) ydinvoimalan reaktori räjähti vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella (silloinen Neuvostoliitto) aiheuttaen yhden maapallon vakavimmista ydinonnettomuuksista. Radioaktiivisen saastumisen ja säteilyn vuoksi entisen voimala-alueen ympärille perustettiin eristetty suojavyöhyke. Voimakkaimmin ydinonnettomuuden laskeuma vaikutti ydinvoimalan läheiseen metsään, jonka männyt kuolivat pystyyn ja muuttuivat punaisiksi voimakkaan säteilyn vaikutuksesta. Paikkaa kutsutaankin Punaiseksi metsäksi, jossa voidaan edelleenkin mitata korkeita säteilyarvoja.
Punaisen metsän eliöstö on ihmistoiminnan puuttumisen vuoksi kuitenkin hyvin rikasta, ja siellä tehdäänkin tutkimusta kohonneen taustasäteilyn vaikutuksista eliöihin. Fukushiman onnettomuus Japanissa (2011) osoitti, että ihmiskunnan kannattaa varautua ydinonnettomuuksiin ja ymmärtää niiden seurauksia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan alkuvaiheessa venäläiset sotilaat miehittivät punaisen metsän, kaivaen maaperää ja levittäen radioaktiivista pölyä uudelleen maastoon. Siksi monet pitkäaikaistutkimukset eliöiden sopeutumisesta säteilyyn häiriintyivät. Oululaiset tutkijat Janne Koskimäki ja Anna Maria Pirttilä yhteistyössä ukrainalaisten tutkijoiden Yevhen Tukalenko (National Research Center for Radiation Medicine, Kiova) sekä Jyväskylän yliopiston Phillip C. Wattsin ja Anton Lavrinienkon kanssa ehtivät kerätä näytteitä punaisen metsän koivuista ennen sotaa.
Nyt ensimmäiset tulokset alkavat olla saatavilla. Oulun yliopiston tutkijat olettivat, että symbioosi mikrobien kanssa voisi säteilyn vaikutuksesta herkemmin muuttua parasiittiseksi eli haitalliseksi koivulle. Alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että koivu etsii uusia ystäviä eli stressaavan säteilyn vaikutuksen alla koivu valikoi löysemmällä seulalla itselleen sopivia symbiontteja.
Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miksi koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset. ”Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?” pohtii Koskimäki.
Näihin kysymyksiin vastaamisessa auttaa mikrobien geneettisen perintöaineksen perusteellinen selvittäminen, mitä tehdään yhteistyössä eurooppalaisen tutkimusverkosto ja genomikartasto ERGAn (European Reference Genome Atlas) kanssa. ERGA-yhteisö pyrkii tutkimaan ja turvaamaan eurooppalaista lajirikkautta, ja ensimmäiset tulokset verkoston toiminnasta julkaistiin 17.9.2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Janne Koskimäki, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, 050 5955434, janne.koskimaki@oulu.fi
Professori Anna Maria Pirttilä, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, 050 350 6320, am.pirttila@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.
Kansainväliset opiskelijat arvostavat opetuksen laatua Oulun yliopistossa – työpaikkoja vaikea löytää22.4.2025 05:54:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tarjoaa vahvan akateemisen perustan ja Oulu turvallisen asuinympäristön, ajattelevat yliopiston kansainväliset opiskelijat. Asuntomahdollisuudet ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin kaupunkeihin maailmanlaajuisesti.
6G-testikeskuksen ensimmäinen yritysasiakas kehittää luodinkestävää lasia, joka suojaa myös RF-signaaleilta17.4.2025 07:15:27 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-testikeskus on päässyt aloittamaan yritysasiakkaiden testaustoiminnan. Ensimmäinen asiakas on kotimainen lasinjalostustehdas Tambest, mikä saattaa tuntua yllättävältä.
Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme