Tšernobylin Punaisen metsän koivuja onnistuttiin tutkimaan ukrainalaisten, suomalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyönä
Yhteistyössä tarkastellaan ydinonnettomuuden jatkuvia vaikutuksia ympäristöön. Tutkimus valottaa puiden symbioosia eli vuorovaikutussuhteita mikrobien kanssa stressaavissa olosuhteissa.

”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana. Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla, ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin. Kansainvälinen tuki on auttanut ukrainalaisia tutkijoita jatkamaan työtään vaikeista olosuhteista huolimatta”, sanoo Oulun yliopistossa työskentelevä ukrainalaistutkija Olga Podolich.
Tšornobylin (kirjoitusasu latinaistettu ukrainan kielestä) ydinvoimalan reaktori räjähti vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella (silloinen Neuvostoliitto) aiheuttaen yhden maapallon vakavimmista ydinonnettomuuksista. Radioaktiivisen saastumisen ja säteilyn vuoksi entisen voimala-alueen ympärille perustettiin eristetty suojavyöhyke. Voimakkaimmin ydinonnettomuuden laskeuma vaikutti ydinvoimalan läheiseen metsään, jonka männyt kuolivat pystyyn ja muuttuivat punaisiksi voimakkaan säteilyn vaikutuksesta. Paikkaa kutsutaankin Punaiseksi metsäksi, jossa voidaan edelleenkin mitata korkeita säteilyarvoja.
Punaisen metsän eliöstö on ihmistoiminnan puuttumisen vuoksi kuitenkin hyvin rikasta, ja siellä tehdäänkin tutkimusta kohonneen taustasäteilyn vaikutuksista eliöihin. Fukushiman onnettomuus Japanissa (2011) osoitti, että ihmiskunnan kannattaa varautua ydinonnettomuuksiin ja ymmärtää niiden seurauksia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan alkuvaiheessa venäläiset sotilaat miehittivät punaisen metsän, kaivaen maaperää ja levittäen radioaktiivista pölyä uudelleen maastoon. Siksi monet pitkäaikaistutkimukset eliöiden sopeutumisesta säteilyyn häiriintyivät. Oululaiset tutkijat Janne Koskimäki ja Anna Maria Pirttilä yhteistyössä ukrainalaisten tutkijoiden Yevhen Tukalenko (National Research Center for Radiation Medicine, Kiova) sekä Jyväskylän yliopiston Phillip C. Wattsin ja Anton Lavrinienkon kanssa ehtivät kerätä näytteitä punaisen metsän koivuista ennen sotaa.
Nyt ensimmäiset tulokset alkavat olla saatavilla. Oulun yliopiston tutkijat olettivat, että symbioosi mikrobien kanssa voisi säteilyn vaikutuksesta herkemmin muuttua parasiittiseksi eli haitalliseksi koivulle. Alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että koivu etsii uusia ystäviä eli stressaavan säteilyn vaikutuksen alla koivu valikoi löysemmällä seulalla itselleen sopivia symbiontteja.
Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miksi koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset. ”Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?” pohtii Koskimäki.
Näihin kysymyksiin vastaamisessa auttaa mikrobien geneettisen perintöaineksen perusteellinen selvittäminen, mitä tehdään yhteistyössä eurooppalaisen tutkimusverkosto ja genomikartasto ERGAn (European Reference Genome Atlas) kanssa. ERGA-yhteisö pyrkii tutkimaan ja turvaamaan eurooppalaista lajirikkautta, ja ensimmäiset tulokset verkoston toiminnasta julkaistiin 17.9.2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Janne Koskimäki, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, 050 5955434, janne.koskimaki@oulu.fi
Professori Anna Maria Pirttilä, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, 050 350 6320, am.pirttila@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme