Ravinnon nanokokoisista rakkuloista uutta superruokaa, biosensoriratkaisuja ja ravintoperäisiä biologisia lääkkeitä
Oulun yliopistossa on alkanut professori Seppo Vainion johtama laaja kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään ravinnon solutason vaikutuksia ihmisten terveyteen.

NutriEV-hankkeen tutkimus keskittyy erityisesti ravinnosta ja suolistosta peräisin oleviin solujen sisältämiin ja erittämiin hyvin pieniin, nanokokoisiin rasvarakkuloihin, joita kutsutaan vesikkeleiksi. Ne kuljettavat molekyylejä eri puolille kehoa ja vaikuttavat esimerkiksi aineenvaihduntaan. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten nämä vesikkelit liittyvät kehon tasapainon säätelyyn ja miten muutokset niiden molekyylikoostumuksessa voivat altistaa metabolisille sairauksille, kuten lihavuudelle.
"Tutkimuksen keskeinen tavoite on ymmärtää paremmin, miten ravintoperäiset vesikkelit säätelevät aineenvaihduntaa kuljettamalla erilaisia molekyylejä, kuten DNA:ta, RNA:ta, proteiineja ja sokerirakenteita", kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo. Tutkimus pohjautuu tietoon, että sekä elimistöstä että ravinnosta peräisin olevat vesikkelit voivat ylittää biologisia esteitä, kuten suolen seinämän, ja siirtyä verenkierron mukana muihin elimiin. Rakenteellisesti koostumukseltaan muuntuneet vesikkelit voivat vaikuttaa sairauksien syntyyn.
Tutkimuksessa kehitetään uusia bioteknologisia sovelluksia, kuten ravintopohjaisia täsmälääkkeitä ja biosensoreita, jotka hyödyntävät vesikkelien kykyä kuljettaa molekyylisisältöä soluihin. Hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuuksia hyödyntää vesikkeleitä elintarvikkeissa ja luoda niiden avulla niin sanottua superruokaa. Kliinisissä kokeissa tutkijat testaavat ravinnosta eristettyjen vesikkelien käyttöä lääketieteen sovelluksissa sekä elintarvikkeista rikastettujen vesikkelien terveysvaikutuksia.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Neljä vuotta kestävän hankkeen aikana Saksassa kehitetään ravinnosta peräisin olevia vesikkeleitä tunnistavia vasta-aineita, Tanskassa tutkitaan vesikkelien sisältämiä sokerirakenteita, ja Italian osapuoli tarjoaa tutkimusryhmälle kasveista ja niiden solukkoviljelmistä eristettyjä vesikkeleitä.
Oulussa tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ravinnosta ja suolistosta peräisin olevat vesikkelit vaikuttavat koko kehon aineenvaihdunnan uudelleenohjelmointiin. Oululaiset tutkijat tarkastelevat myös vesikkelien roolia molekyylien ja lääkeaineiden kuljettamisessa. Lisäksi pyritään kehittämään uusia ei-kajoavia biomonitorointiteknologioita, jotka auttaisivat seuraamaan ravinnon monipuolisuutta ja ehkäisemään sairauksia tämän tiedon avulla.
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on myöntänyt NutriEV-tutkimushankkeelle yhteensä lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. NutriEV on Oulun yliopiston ensimmäinen EIC-rahoituksen saanut hanke ja samalla myös ensimmäinen Oulun yliopiston koordinoima EIC-hanke.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistossa alkaa Maailman onnellisin opiskelija -kurssi, 3 opintopistettä21.10.2025 05:55:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen Maailman onnellisin opiskelija -opintojaksoa syksyn toisessa opetusperiodissa, 27.10.2025 alkaen. Itsetuntemus ja itsensä johtaminen ovat yhä tarpeellisempia taitoja, yliopisto katsoo.
Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu13.10.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivu- ja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua.
Potilaiden käyttämät mobiilisovellukset auttavat lääkäreitä pitkäaikaissairauksien hoidossa8.10.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten sovellukset ja puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa. Näiden ratkaisujen käyttö kliinisissä työnkuluissa on kuitenkin edelleen rajallista, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli niiden onnistuneessa hyödyntämisessä.
Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta7.10.2025 06:33:00 EEST | Tiedote
Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut leipätaikinoiden äärellä? Leivän leipomiskokemukset kiinnostavat nyt Oulun yliopiston tutkijoita.
Dna-viivakoodaus nopeuttaa lajien seurantaa Amazonin ja myös Suomen metsissä3.10.2025 07:04:00 EEST | Tiedote
Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme