Ravinnon nanokokoisista rakkuloista uutta superruokaa, biosensoriratkaisuja ja ravintoperäisiä biologisia lääkkeitä
18.10.2024 09:55:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopistossa on alkanut professori Seppo Vainion johtama laaja kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään ravinnon solutason vaikutuksia ihmisten terveyteen.

NutriEV-hankkeen tutkimus keskittyy erityisesti ravinnosta ja suolistosta peräisin oleviin solujen sisältämiin ja erittämiin hyvin pieniin, nanokokoisiin rasvarakkuloihin, joita kutsutaan vesikkeleiksi. Ne kuljettavat molekyylejä eri puolille kehoa ja vaikuttavat esimerkiksi aineenvaihduntaan. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten nämä vesikkelit liittyvät kehon tasapainon säätelyyn ja miten muutokset niiden molekyylikoostumuksessa voivat altistaa metabolisille sairauksille, kuten lihavuudelle.
"Tutkimuksen keskeinen tavoite on ymmärtää paremmin, miten ravintoperäiset vesikkelit säätelevät aineenvaihduntaa kuljettamalla erilaisia molekyylejä, kuten DNA:ta, RNA:ta, proteiineja ja sokerirakenteita", kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo. Tutkimus pohjautuu tietoon, että sekä elimistöstä että ravinnosta peräisin olevat vesikkelit voivat ylittää biologisia esteitä, kuten suolen seinämän, ja siirtyä verenkierron mukana muihin elimiin. Rakenteellisesti koostumukseltaan muuntuneet vesikkelit voivat vaikuttaa sairauksien syntyyn.
Tutkimuksessa kehitetään uusia bioteknologisia sovelluksia, kuten ravintopohjaisia täsmälääkkeitä ja biosensoreita, jotka hyödyntävät vesikkelien kykyä kuljettaa molekyylisisältöä soluihin. Hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuuksia hyödyntää vesikkeleitä elintarvikkeissa ja luoda niiden avulla niin sanottua superruokaa. Kliinisissä kokeissa tutkijat testaavat ravinnosta eristettyjen vesikkelien käyttöä lääketieteen sovelluksissa sekä elintarvikkeista rikastettujen vesikkelien terveysvaikutuksia.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Neljä vuotta kestävän hankkeen aikana Saksassa kehitetään ravinnosta peräisin olevia vesikkeleitä tunnistavia vasta-aineita, Tanskassa tutkitaan vesikkelien sisältämiä sokerirakenteita, ja Italian osapuoli tarjoaa tutkimusryhmälle kasveista ja niiden solukkoviljelmistä eristettyjä vesikkeleitä.
Oulussa tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ravinnosta ja suolistosta peräisin olevat vesikkelit vaikuttavat koko kehon aineenvaihdunnan uudelleenohjelmointiin. Oululaiset tutkijat tarkastelevat myös vesikkelien roolia molekyylien ja lääkeaineiden kuljettamisessa. Lisäksi pyritään kehittämään uusia ei-kajoavia biomonitorointiteknologioita, jotka auttaisivat seuraamaan ravinnon monipuolisuutta ja ehkäisemään sairauksia tämän tiedon avulla.
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on myöntänyt NutriEV-tutkimushankkeelle yhteensä lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. NutriEV on Oulun yliopiston ensimmäinen EIC-rahoituksen saanut hanke ja samalla myös ensimmäinen Oulun yliopiston koordinoima EIC-hanke.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme