Työurien pituuden kehitys polkee paikallaan – taustalla nuorempien työikäisten heikko työllisyyskehitys
23.10.2024 08:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Odotettavissa olevien työurien piteneminen on pysähtynyt Suomessa vuoden 2008 talouskriisiin. Työllisyys on viime vuosikymmeninä kohentunut yli 50-vuotiailla, mutta nuoremmilla ikäluokilla kehitys on ollut heikompaa. Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee lisäksi sosioekonomisen aseman mukaan, ilmenee Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa.
Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto tiedottavat
Julkaistavissa 23.10.2024 klo 8
Työurien pidentyminen on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena jo pitkään. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden odotettavissa olevan työuran pituus on jatkanut kasvuaan, mutta nuoremmilla ikäluokilla työllisyyskehitys on päinvastainen.
Talouden matalasuhdanteet viime vuosikymmeninä näyttävät kohdelleen nuorempia työikäisiä karummin kuin vanhempia: työttömyys on osunut nuorempiin ikäluokkiin voimakkaammin. Lisäksi nuoremmilla ikäluokilla myös ajanjaksot, jolloin ei olla työssä tai työttömänä, ovat lisääntyneet.
– Vuonna 2020 odotettavissa oleva työuran kesto oli 25-vuotiailla miehillä 28 vuotta ja naisilla 27 vuotta, eli molemmilla sukupuolilla lähes sama kuin vuonna 2008, kuvaa yliopistonlehtori Liina Junna Helsingin yliopistosta.
Odotelaskelmat kertovat siitä, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin työuraa jäljellä, mikäli tarkasteluajankohdan olosuhteet säilyisivät muuttumattomina.
Odotettavissa oleva eläkkeelläoloaika piteni miehillä noin seitsemän kuukautta ja pysyi naisilla ennallaan vuosien 2010–2020 aikana. Vuonna 2020 eläkevuosia oli odotettavissa miehillä vajaat 19 ja naisilla noin 23 vuotta.
Sosioekonomiset erot odotettavissa olevan työuran pituudessa pysyneet merkittävinä
Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen mukaan erot ovat säilyneet merkittävinä ja ovat jopa kasvaneet viime vuosikymmeninä. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa työskentelevät olivat muita lyhyemmän ajan työllisinä ja pidemmän ajan työttöminä tai työvoiman ulkopuolella.
– Vuonna 2020 esimerkiksi ylemmissä toimihenkilöammateissa odotettavissa oleva työuran pituus oli miehillä seitsemän vuotta ja naisilla yhdeksän vuotta pidempi kuin työntekijäammateissa, Junna sanoo.
Ammattiryhmien väliset erot näkyvät myös eläkeaikana.
– Verrattuna ylemmissä toimihenkilöammateissa työskennelleisiin työntekijätaustaiset henkilöt ovat pidempään työkyvyttömyyseläkkeellä ja vähemmän aikaa vanhuuseläkkeellä, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitokselta.
Miten elinajan pidentyminen jakautuu työ- ja eläkevuosiin?
Elinajanodote on noussut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä viime vuosikymmeninä. Työssä ollaan pidemmän aikaa kuin eläkkeellä, mutta töissä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde eroaa ammattiryhmien välillä, varsinkin naisilla.
– Vuonna 2020 ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevillä naisilla oli odotettavissa 1,6 työvuotta kutakin eläkevuotta kohden ja työntekijäammateissa 1,2 työvuotta jokaista eläkevuotta kohden. Miehillä puolestaan odotettavissa oleva työ- ja eläkevuosien suhde oli ylemmissä toimihenkilöammateissa 1,8 ja työntekijäammateissa 1,6, sanoo Leinonen.
Hänen mukaansa tulee kuitenkin huomioida, että tarkastelut rajoittuvat 25 ikävuoden jälkeiseen työuraan.
– Esimerkiksi työntekijäammateissa on voinut jo ennen tätä ikää kertyä enemmän työvuosia kuin ylemmillä toimihenkilöillä, jotka tyypillisesti kouluttautuvat pidempään, Leinonen toteaa.
Tutkimusta rahoitti Eläketurvakeskus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (LIFECON).
Tutkimusjulkaisu: Trends in working life expectancy by education and occupational social class in Finland, 1991 –2020 (tulee julkiseksi 23.10. klo 8)
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-375-2
Lisätietoa:
Liina Junna, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, s-posti: liina.junna[at]helsinki.fi, puh. 029 412 4080
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, s-posti: taina.leinonen[at]ttl.fi, puh. 030 474 2030
- Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana.
- Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista.
- Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
- Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Företagshälsovårdens lägesbild publicerad – branschspecifika skillnader i orsakerna till sjukfrånvaro4.2.2026 08:00:00 EET | Pressmeddelande
De nya lägesbildsvyerna i Arbetshälsoinstitutets tjänst Arbetslivskunskap visar hur företagshälsovårdens tjänster används i Finland. De ger djupare information än tidigare om sjukdomsprevalens och orsaker till arbetsoförmåga inom olika branscher. Materialet består av uppgifter som företagshälsovårdens serviceproducenter har lämnat till Vårdanmälningsregistret inom den öppna primärvården (Avohilmo-registret) som förvaltas av Institutet för hälsa och välfärd.
Työterveyshuollon tilannekuva julkaistu – toimialakohtaisia eroja sairauspoissaolojen syissä4.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelun uudet tilannekuvanäkymät näyttävät, miten työterveyshuollon palveluita käytetään Suomessa. Ne antavat aiempaa syvällisempää tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyyden syistä eri toimialoilla. Aineistona on työterveyshuollon palveluntuottajien toimittamat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon avohoidon Avohilmo-rekisteriin.
Overview of occupational health care published – sectoral differences in the reasons for sickness absence4.2.2026 08:00:00 EET | Press release
The new overviews in the Working Life Information service by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrate how occupational health care services are used in Finland. They provide more in-depth information than before on the incidence of illness and the causes of work disability in different sectors. The data consists of information provided by occupational health service providers to the Finnish Institute for Health and Welfare’s Avohilmo outpatient care register.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: tammikuu 202628.1.2026 08:04:05 EET | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 11 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi yhteistä kehittämistä hybridityössä, työkyvyttömyyseläkkeen riskiä ja työttömien työelämävalmiuden vahvistamista. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas i en positiv riktning22.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas enligt många indikatorer i en positiv riktning trots ständiga förändringar. Förbättring krävs i arbetsgemenskapernas innovativitet. Den viktigaste målgruppen för utvecklingsåtgärder är socialtjänsterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme