Työurien pituuden kehitys polkee paikallaan – taustalla nuorempien työikäisten heikko työllisyyskehitys

Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto tiedottavat
Julkaistavissa 23.10.2024 klo 8

Työurien pidentyminen on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena jo pitkään. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden odotettavissa olevan työuran pituus on jatkanut kasvuaan, mutta nuoremmilla ikäluokilla työllisyyskehitys on päinvastainen.

Talouden matalasuhdanteet viime vuosikymmeninä näyttävät kohdelleen nuorempia työikäisiä karummin kuin vanhempia: työttömyys on osunut nuorempiin ikäluokkiin voimakkaammin. Lisäksi nuoremmilla ikäluokilla myös ajanjaksot, jolloin ei olla työssä tai työttömänä, ovat lisääntyneet.

– Vuonna 2020 odotettavissa oleva työuran kesto oli 25-vuotiailla miehillä 28 vuotta ja naisilla 27 vuotta, eli molemmilla sukupuolilla lähes sama kuin vuonna 2008, kuvaa yliopistonlehtori Liina Junna Helsingin yliopistosta.

Odotelaskelmat kertovat siitä, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin työuraa jäljellä, mikäli tarkasteluajankohdan olosuhteet säilyisivät muuttumattomina.

Odotettavissa oleva eläkkeelläoloaika piteni miehillä noin seitsemän kuukautta ja pysyi naisilla ennallaan vuosien 2010–2020 aikana. Vuonna 2020 eläkevuosia oli odotettavissa miehillä vajaat 19 ja naisilla noin 23 vuotta.

Sosioekonomiset erot odotettavissa olevan työuran pituudessa pysyneet merkittävinä

Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen mukaan erot ovat säilyneet merkittävinä ja ovat jopa kasvaneet viime vuosikymmeninä. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa työskentelevät olivat muita lyhyemmän ajan työllisinä ja pidemmän ajan työttöminä tai työvoiman ulkopuolella.

– Vuonna 2020 esimerkiksi ylemmissä toimihenkilöammateissa odotettavissa oleva työuran pituus oli miehillä seitsemän vuotta ja naisilla yhdeksän vuotta pidempi kuin työntekijäammateissa, Junna sanoo.

Ammattiryhmien väliset erot näkyvät myös eläkeaikana.

– Verrattuna ylemmissä toimihenkilöammateissa työskennelleisiin työntekijätaustaiset henkilöt ovat pidempään työkyvyttömyyseläkkeellä ja vähemmän aikaa vanhuuseläkkeellä, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitokselta.

Miten elinajan pidentyminen jakautuu työ- ja eläkevuosiin?

Elinajanodote on noussut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä viime vuosikymmeninä. Työssä ollaan pidemmän aikaa kuin eläkkeellä, mutta töissä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde eroaa ammattiryhmien välillä, varsinkin naisilla.

 – Vuonna 2020 ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevillä naisilla oli odotettavissa 1,6 työvuotta kutakin eläkevuotta kohden ja työntekijäammateissa 1,2 työvuotta jokaista eläkevuotta kohden. Miehillä puolestaan odotettavissa oleva työ- ja eläkevuosien suhde oli ylemmissä toimihenkilöammateissa 1,8 ja työntekijäammateissa 1,6, sanoo Leinonen.

Hänen mukaansa tulee kuitenkin huomioida, että tarkastelut rajoittuvat 25 ikävuoden jälkeiseen työuraan.

– Esimerkiksi työntekijäammateissa on voinut jo ennen tätä ikää kertyä enemmän työvuosia kuin ylemmillä toimihenkilöillä, jotka tyypillisesti kouluttautuvat pidempään, Leinonen toteaa.

Tutkimusta rahoitti Eläketurvakeskus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (LIFECON).

Tutkimusjulkaisu: Trends in working life expectancy by education and occupational social class in Finland, 1991 –2020  (tulee julkiseksi 23.10. klo 8)

https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-375-2

Lisätietoa:

Liina Junna, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, s-posti: liina.junna[at]helsinki.fi, puh. 029 412 4080

Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, s-posti: taina.leinonen[at]ttl.fi, puh. 030 474 2030

• Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana.
• Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista.
• Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
• Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.