Työurien pituuden kehitys polkee paikallaan – taustalla nuorempien työikäisten heikko työllisyyskehitys
23.10.2024 08:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Odotettavissa olevien työurien piteneminen on pysähtynyt Suomessa vuoden 2008 talouskriisiin. Työllisyys on viime vuosikymmeninä kohentunut yli 50-vuotiailla, mutta nuoremmilla ikäluokilla kehitys on ollut heikompaa. Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee lisäksi sosioekonomisen aseman mukaan, ilmenee Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa.
Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto tiedottavat
Julkaistavissa 23.10.2024 klo 8
Työurien pidentyminen on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena jo pitkään. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden odotettavissa olevan työuran pituus on jatkanut kasvuaan, mutta nuoremmilla ikäluokilla työllisyyskehitys on päinvastainen.
Talouden matalasuhdanteet viime vuosikymmeninä näyttävät kohdelleen nuorempia työikäisiä karummin kuin vanhempia: työttömyys on osunut nuorempiin ikäluokkiin voimakkaammin. Lisäksi nuoremmilla ikäluokilla myös ajanjaksot, jolloin ei olla työssä tai työttömänä, ovat lisääntyneet.
– Vuonna 2020 odotettavissa oleva työuran kesto oli 25-vuotiailla miehillä 28 vuotta ja naisilla 27 vuotta, eli molemmilla sukupuolilla lähes sama kuin vuonna 2008, kuvaa yliopistonlehtori Liina Junna Helsingin yliopistosta.
Odotelaskelmat kertovat siitä, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin työuraa jäljellä, mikäli tarkasteluajankohdan olosuhteet säilyisivät muuttumattomina.
Odotettavissa oleva eläkkeelläoloaika piteni miehillä noin seitsemän kuukautta ja pysyi naisilla ennallaan vuosien 2010–2020 aikana. Vuonna 2020 eläkevuosia oli odotettavissa miehillä vajaat 19 ja naisilla noin 23 vuotta.
Sosioekonomiset erot odotettavissa olevan työuran pituudessa pysyneet merkittävinä
Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen mukaan erot ovat säilyneet merkittävinä ja ovat jopa kasvaneet viime vuosikymmeninä. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa työskentelevät olivat muita lyhyemmän ajan työllisinä ja pidemmän ajan työttöminä tai työvoiman ulkopuolella.
– Vuonna 2020 esimerkiksi ylemmissä toimihenkilöammateissa odotettavissa oleva työuran pituus oli miehillä seitsemän vuotta ja naisilla yhdeksän vuotta pidempi kuin työntekijäammateissa, Junna sanoo.
Ammattiryhmien väliset erot näkyvät myös eläkeaikana.
– Verrattuna ylemmissä toimihenkilöammateissa työskennelleisiin työntekijätaustaiset henkilöt ovat pidempään työkyvyttömyyseläkkeellä ja vähemmän aikaa vanhuuseläkkeellä, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitokselta.
Miten elinajan pidentyminen jakautuu työ- ja eläkevuosiin?
Elinajanodote on noussut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä viime vuosikymmeninä. Työssä ollaan pidemmän aikaa kuin eläkkeellä, mutta töissä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde eroaa ammattiryhmien välillä, varsinkin naisilla.
– Vuonna 2020 ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevillä naisilla oli odotettavissa 1,6 työvuotta kutakin eläkevuotta kohden ja työntekijäammateissa 1,2 työvuotta jokaista eläkevuotta kohden. Miehillä puolestaan odotettavissa oleva työ- ja eläkevuosien suhde oli ylemmissä toimihenkilöammateissa 1,8 ja työntekijäammateissa 1,6, sanoo Leinonen.
Hänen mukaansa tulee kuitenkin huomioida, että tarkastelut rajoittuvat 25 ikävuoden jälkeiseen työuraan.
– Esimerkiksi työntekijäammateissa on voinut jo ennen tätä ikää kertyä enemmän työvuosia kuin ylemmillä toimihenkilöillä, jotka tyypillisesti kouluttautuvat pidempään, Leinonen toteaa.
Tutkimusta rahoitti Eläketurvakeskus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (LIFECON).
Tutkimusjulkaisu: Trends in working life expectancy by education and occupational social class in Finland, 1991 –2020 (tulee julkiseksi 23.10. klo 8)
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-375-2
Lisätietoa:
Liina Junna, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, s-posti: liina.junna[at]helsinki.fi, puh. 029 412 4080
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, s-posti: taina.leinonen[at]ttl.fi, puh. 030 474 2030
- Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana.
- Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista.
- Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
- Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme