Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.
Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.
Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.
– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.
Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.
Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.
Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme