Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.
Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.
Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.
– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.
Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.
Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.
Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme