Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.
Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.
Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.
– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.
Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.
Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.
Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kieli- ja viestintätieteiden yleisöluentosarja Sopii kysyä! alkaa tammikuussa16.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Lääkärissä käyminen, verkkokeskusteluun osallistuminen, generatiivisen tekoälyn kanssa asioiminen, mainokset, sopimustekstit ja lemmikille lepertely – kieli ja viestintä liittyvät kaikkeen. Muun muassa näistä aiheista puhutaan Sopii kysyä! -luentosarjassa Tampereella pääkirjasto Metsossa.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 400 tutkinto-opiskelijaa11.12.2025 11:10:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu tänä vuonna reilusti yli 4000 tutkinto-opiskelijaa. Määrä kasvoi viime vuoteen nähden noin kahdellasadalla. 51 prosenttia valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, eli arkkitehdin, diplomi-insinöörin, lääketieteen lisensiaatin tai maisterin tutkinnon.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Perla teko -palkinto väkivaltaa koskevalle tutkimukselle, koulutukselle ja vaikuttamistyölle10.12.2025 13:09:13 EET | Tiedote
Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus (Perla) myönsi vuosittaisen Perla teko -palkinnon vaikuttavasta työstä lapsuuden, nuoruuden ja perheen alueella. Vuonna 2025 palkinnon teemana oli ajankohtainen ilmiö tai teema. Palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Marita Hussolle väkivaltaa koskevasta tutkimuksesta, koulutuksesta ja vaikuttamistyöstä.
Teollisen myynnin hanke juhlistaa yritysyhteistyötä – koulutus jo hyvässä vauhdissa10.12.2025 12:26:39 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto alkoi tänä vuonna kouluttaa diplomi-insinöörejä myyntiosaajiksi. Investointituotteiden ja teknologiapalveluiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuus käynnistyi työelämäprofessuurilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme