Tampereen yliopisto

Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä

Jaa

Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan. 

Kaksi ihmistä työskentelee kannettavilla tietokoneilla pöydän ääressä, juomassa kahvia.
Kuva: Essi Kannelkoski

Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät  monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.

Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.

Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi,  että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.

– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.

Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.

Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.

Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye