Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.
Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.
Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.
– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.
Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.
Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.
Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme