Lapsi voi liikkua terveyden kannalta riittävästi ilman motorista taituruutta. Tärkeintä on löytää oma tapa liikkua arjessa
Motorisia taitoja on pidetty tärkeinä lasten fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon taustatekijöinä. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Maria Kasasen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaislapsuuden motorisilla taidoilla voi olla myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskuntoon myöhemmin lapsuudessa. Yhteys on kuitenkin moninainen ja riippuu osittain siitä, miten motorisia taitoja mitataan ja jaotellaan.
Kasasen väitöstutkimuksessa varhaislapsuuden motoriset taidot, erityisesti liikkumistaidot, ennustivat osittain fyysistä aktiivisuutta sekä kestävyys- ja lihaskuntoa myöhemmin lapsuudessa. Kaiken kaikkiaan motoriset taidot selittivät kuitenkin vain pienen osan näistä ominaisuuksista. Lisäksi motoriset taidot eivät ennustaneet painoindeksiä, eikä painoindeksi myöskään ennustanut motorisia taitoja.
“Terveyden kannalta riittävä fyysinen aktiivisuus ja terveyskunto voivat olla saavutettavissa alhaisemmillakin motorisilla taidoilla, mikäli lapsi löytää itselleen sopivan tavan liikkua arjessa ja muut elämäntavat tukevat näiden ominaisuuksien saavuttamista”, Kasanen kertoo tuloksista.
“Lisäksi lapsilla on mahdollisuus kehittyä motorisesti taitavaksi liikkumisen, leikkien ja pelien myötä, riippumatta kehonkoostumuksesta.”
Varhaislapsuus ohjaa terveyskäyttäytymistä
Tämän väitöstutkimuksen ja aikaisempien tutkimusten tulokset korostavat, että lasten motorisiin taitoihin, fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskuntoon tulee kiinnittää huomiota riittävän aikaisin, sillä ne urautuvat jo varhaislapsuudesta alkaen.
Varhaislapsuuden kasvuympäristön, kuten perheen, päiväkodin ja koulun, aikuisilla on tärkeä tehtävä tukea lapsen fyysistä aktiivisuutta ja terveyskuntoa.
“Aikuiset voivat auttaa lasta löytämään itselleen sopivia tapoja liikkua arjessa ja kehittää terveyskuntoa terveellisten elintapojen avulla.
Väitöstutkimusta on tukenut Juho Vainion säätiö myöntämällään apurahalla. Väitöskirjatutkimuksen aineistonkeruuta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Maria Kasasen väitöskirja “Aspects of early childhood fundamental movement skills in longitudinal pathways to physical activity and health-related fitness” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 9.11.2024 klo 12 alkaen päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Olli Heinonen (Turun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Arja Sääkslahti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-kasanen-091124
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0320-7
Yhteystiedot:
Maria Kasanen, maria.kasanen@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme