Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Koronapandemia nosti julkiseen keskusteluun henkisen huoltovarmuuden ja resilienssin käsitteet. Viime aikoina kulttuurin merkitystä resilienssille eli selviytymiskykyisyydelle on käsitelty muun muassa taiteen rahoitusleikkausten yhteydessä. Selviytyminen on suhteissa tapahtuva prosessi, johon arkinen kulttuuri ja sen kertomukset vaikuttavat monin tavoin.
Kulttuurin avulla välitetään hyvään elämään liittyviä arvoja ja arvostuksia. Kun ihminen kertoo vaikeista kokemuksistaan, hän hyödyntää kulttuurisesti tarjolla olevia tarinoita. Toisaalta taide ja kulttuuri, kuten musiikki, televisiosarjat tai vaikkapa julkkisten elämäntarinat tarjoavat vertaistukea ja voimaa hankalissa elämäntilanteissa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen tutki kulttuurintutkimusta ja sosiaalityötä yhdistävässä väitöskirjassaan populaarikulttuurin merkityksiä selviytymisen ilmiön rakentumisessa. Kaartisen tutkimusaineistona olivat Metsolat-televisiosarja, iskelmälaulaja Katri Helenan julkinen persoona sekä kansalaisaktivistien yhteisöpuutarhaprojekti. Tutkimus valaisee selviytymistä monitieteisenä ilmiönä ja käsitteenä sekä tekee näkyväksi kulttuurin eri merkityksiä sosiaalityön yhteydessä.
Vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät ovat eettinen valinta
Kaartisen omakohtainen kirjoittamistyyli ja kokeellinen tutkimusote poikkeavat tavanomaisesta väitöskirjasta. Omista kokemuksista kertominen on menetelmällinen valinta. Taustalla on ajatus siitä, että yksilökokemukset kertovat aina myös niitä ympäröivästä kulttuurista. Voidaan puhua myös vakiintuneita tiedon tuottamisen tapoja täydentävästä ”toisesta tiedosta”.
– Väitöskirjan tekeminen tarkoittaa tutkijan työn opettelemista. Valmiista tutkimusraportista jätetään yleensä pois koetut harhapolut ja epävarmuudet. Halusin kuitenkin kertoa avoimesti prosessiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja hankaluuksista. On tärkeää tehdä näkyväksi, kuinka monenlaiset asiat vaikuttavat uuteen tutkimukseen, Kaartinen sanoo.
Kaartinen toteaa tutkimuksessaan, että sosiaalityön ja kulttuurintutkimuksen kaltaisilla aloilla on erityinen eettinen vastuu pyrkiä muuttamaan tieteellisiä käytäntöjä nykyistä kestävämmiksi. Kun tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos, tulisi myös tutkimusta tehdä toisin, esimerkiksi paikallista tietoa arvostaen.
Kaartisen tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisen sosiaalityön praksiksesta, joka tarkoittaa tietoista toimintaa ja maailman muuttamista kulttuurintutkimuksen ja sosiaalityön poliittisia perinteitä yhdistämällä.
Lahdessa ja Hyrynsalmella asuva Kaartinen työskentelee tällä hetkellä nykytaidetta, tiedettä ja ekologisia kysymyksiä yhdistävän Mustarinda-seuran toiminnanjohtajana ja Sinipyrstö-hankkeen projektipäällikkönä.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartisen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kehkeytyvä selviytyminen ja toinen tieto: kulttuurisen sosiaalityön kompilaatio tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11. klo 12, Päätalon salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emerita Helmi Järviluoma, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori emeritus Mikko Lehtonen, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto palkitsee pitkän matematiikan laudaturit31.5.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin. Stipendin saa yhteensä 91 ylioppilasta Tampereen kaupunkiseudun lukioista.
Tuukka Ahoniemi teollisen myynnin työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon28.5.2025 12:23:36 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on valinnut investointituotteiden ja teknologiapalveluiden myynnin työelämäprofessoriksi tekniikan tohtori Tuukka Ahoniemen. Työelämäprofessuuri on ensimmäinen osa hanketta, jonka Tampereen yliopisto on yhteistyössä Tampereen kauppakamarin ja elinkeinoelämän edustajien kanssa laittanut alulle. Yrityskumppanit ovat tähän mennessä sitoutuneet lahjoittamaan 1,6 miljoonaa euroa teknologia- ja teollisuusyritysten myyntiosaamista ja kasvua tukevaan hankkeeseen.
Väitös: Valon sironnan värierottelu lasertutkalla paljastaa ilmanlaadun laajalta alueelta28.5.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Lasertutka eli lidar mahdollistaa ilmakehän pienhiukkaspilvien kartoituksen jopa kymmenien kilometrien säteellä. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Kim Kalmankoski kehitti lidaria, jolla on erityisen tarkka värierottelukyky. Se mahdollistaa yhtäaikaisesti pienhiukkaspilvien laadullisen tunnistuksen ja liikkeiden seurannan sekä tulevaisuudessa ilmakehän lämpötilaprofiloinnin.
Väitös: Suomalainen journalistinen media ei onnistunut riittävästi torjumaan Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiin kytkeytyvää informaatiovaikuttamista vuonna 201727.5.2025 16:02:45 EEST | Tiedote
YTM Karel Kekkosen väitöskirjan mukaan Katalonian itsenäisyysliike on harjoittanut informaatiovaikuttamista pyrkiessään irrottamaan Katalonian autonomisen alueen Espanjasta. Tutkimuksen mukaan tämä informaatiovaikuttaminen sai jossain määrin kaikupohjaa myös suomalaisen journalistisen median välityksellä, mikä on voinut puolestaan vaikuttaa laajempaan suomalaiseen mielipiteenmuodostukseen Katalonian tilanteesta.
Väitös: Vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet Suomessa27.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lastentautien erikoislääkäri Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta lapsilla ja aikuisilla. Lisäksi hän selvitti pähkinälle vaikeasti allergisten lasten elämänlaatua. Erityisesti alle neljävuotiaiden lasten vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet. Tutkimuksen perusteella lasten vaikeat allergiat lisäävät vanhempien stressiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme