Peking +30-kansalaisjärjestöraportti: Tyttöjen mielenterveys on romahtanut ja väkivaltakokemukset lähteneet nousuun

Peking +30-raportissa käydään läpi, miten naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat Suomessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla vuosina 2019–2024. Raportin teossa on ollut mukana 60 kansalaisjärjestöä. Raportti pohjautuu Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin vuonna 1995 YK naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa. 

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tyttöjen mielenterveys on kriisiytynyt, todetaan Peking +30-varjoraportissa. HUSin mukaan teini-ikäisten tyttöjen lääkemyrkytystapaukset lähtivät nopeaan nousuun vuoden 2017 jälkeen ja ovat siitä lähtien moninkertaistuneet. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan kolmannes tytöistä kokee toimintakykyyn vaikuttavaa ahdistuneisuutta tai masennusta. Translain uudistuskaan ei kosketa alle 18-vuotiaita, joka entisestään lisää transtyttöjen pahoinvointia. Tyttöyteen liitetyt stereotypiat ja odotukset ovat merkittävässä roolissa rajoittamassa tyttöjen mahdollisuutta elää oman näköistä elämää

Tuoreen eurooppalaisen vertailututkimuksen mukaan Suomi on edelleen EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Väkivallan uhan lisäksi naisten tuntipalkat ovat Suomessa 15,5 % matalammat kuin miesten. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on keskeinen työelämän tasa-arvoa jarruttava ongelma. Tulevaisuuden epäreilut näkymät eivät helpota tyttöjen mielenterveyden kriisiä.

Raportin mukaan hallituksen laajamittaiset leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä tasa-arvohankkeisiin uhkaavat pitkällä ja lyhyellä aikavälillä heikentää tyttöjen ja naisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uusia uhkia digitaalisen väkivallan muodossa

Erityisenä huolenaiheena raportissa nostetaan esiin digitaalinen väkivalta ja vihapuhe, joiden määrä on kasvanut nopeasti. Verkossa tapahtuva häirintä ja vihapuhe kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin: 16–24-vuotiaista naisista ja tytöistä jopa 84 prosenttia on kokenut tai todistaneet verkkohäirintää tai -väkivaltaa. Tyttöihin kohdistuva verkkohäirintä ja seksuaalinen ahdistelu digialustoilla ovat yleistyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Lisääntynyt vihapuhe johtaa tutkitusti lisääntyneisiin viharikoksiin. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille digitaalinen väkivalta on usein osa väkivallan jatkumoa: kaikista joskus parisuhteessa olleista 16–74-vuotiaista tytöistä ja naisista 12 prosenttia on kokenut verkossa nykyisen tai entisen kumppanin häirintää tai väkivaltaa

Grooming eli tilanne, jossa aikuinen valmistelee lasta seksuaaliseen väkivaltaan luomalla lapseen ensin luottamussuhteen, on lisääntynyt. Jopa 17 prosenttia 11–17-vuotiasta lapsista oli saanut seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain. Grooming kohdistuu erityisesti tyttöihin (67 %) ja sukupuoleltaan määrittelemättömiin lapsiin (73 %), mutta myös poikiin (34 %).

Teknologian välityksellä tapahtuneita väkivallantekoja tunnistetaan edelleen erittäin huonosti ja tukipalveluita on saatavilla vain vähän. Nykyisten resurssien puitteissa kansainvälisten suositusten mukaista riittävää juridista ja teknistä tukea ei ole mahdollista järjestää. Raportissa kehotetaan vahvistamaan viranomaisten osaamista ja lisäämään tukipalveluja digiväkivallan uhreille sekä takaamaan niille riittävät resurssit.

Tasa-arvon tulevaisuus vaatii sitoutumista

Peking +30-raportti muistuttaa, että tyttöjen ja naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niiden toteutuminen on edellytys kestävälle rauhalle ja turvallisuudelle. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat paljastaneet epätasa-arvon rakenteita ja syventäneet hoivakriisiä. Tulevaisuuden tasa-arvotyö tarvitsee lisää resursseja ja päättäväisyyttä, jotta globaalit ja paikalliset haasteet voidaan ratkaista. 

"Maailma on muuttunut paljon 30 vuodessa, mutta tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan vieläkin rohkeita päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä", toteaa Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau.