
Peking +30-kansalaisjärjestöraportti: Tyttöjen mielenterveys on romahtanut ja väkivaltakokemukset lähteneet nousuun
5.11.2024 10:00:00 EET | Naisjärjestöjen Keskusliitto ry | Tiedote
Peking +30 – Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle -raportti on Naisjärjestöjen Keskusliiton koordinoima varjoraportti Pekingin toimintaohjelman toteutumisesta Suomessa.

Peking +30-raportissa käydään läpi, miten naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat Suomessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla vuosina 2019–2024. Raportin teossa on ollut mukana 60 kansalaisjärjestöä. Raportti pohjautuu Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin vuonna 1995 YK naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa.
Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tyttöjen mielenterveys on kriisiytynyt, todetaan Peking +30-varjoraportissa. HUSin mukaan teini-ikäisten tyttöjen lääkemyrkytystapaukset lähtivät nopeaan nousuun vuoden 2017 jälkeen ja ovat siitä lähtien moninkertaistuneet. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan kolmannes tytöistä kokee toimintakykyyn vaikuttavaa ahdistuneisuutta tai masennusta. Translain uudistuskaan ei kosketa alle 18-vuotiaita, joka entisestään lisää transtyttöjen pahoinvointia. Tyttöyteen liitetyt stereotypiat ja odotukset ovat merkittävässä roolissa rajoittamassa tyttöjen mahdollisuutta elää oman näköistä elämää
Tuoreen eurooppalaisen vertailututkimuksen mukaan Suomi on edelleen EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Väkivallan uhan lisäksi naisten tuntipalkat ovat Suomessa 15,5 % matalammat kuin miesten. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on keskeinen työelämän tasa-arvoa jarruttava ongelma. Tulevaisuuden epäreilut näkymät eivät helpota tyttöjen mielenterveyden kriisiä.
Raportin mukaan hallituksen laajamittaiset leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä tasa-arvohankkeisiin uhkaavat pitkällä ja lyhyellä aikavälillä heikentää tyttöjen ja naisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.
Uusia uhkia digitaalisen väkivallan muodossa
Erityisenä huolenaiheena raportissa nostetaan esiin digitaalinen väkivalta ja vihapuhe, joiden määrä on kasvanut nopeasti. Verkossa tapahtuva häirintä ja vihapuhe kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin: 16–24-vuotiaista naisista ja tytöistä jopa 84 prosenttia on kokenut tai todistaneet verkkohäirintää tai -väkivaltaa. Tyttöihin kohdistuva verkkohäirintä ja seksuaalinen ahdistelu digialustoilla ovat yleistyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Lisääntynyt vihapuhe johtaa tutkitusti lisääntyneisiin viharikoksiin. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille digitaalinen väkivalta on usein osa väkivallan jatkumoa: kaikista joskus parisuhteessa olleista 16–74-vuotiaista tytöistä ja naisista 12 prosenttia on kokenut verkossa nykyisen tai entisen kumppanin häirintää tai väkivaltaa
Grooming eli tilanne, jossa aikuinen valmistelee lasta seksuaaliseen väkivaltaan luomalla lapseen ensin luottamussuhteen, on lisääntynyt. Jopa 17 prosenttia 11–17-vuotiasta lapsista oli saanut seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain. Grooming kohdistuu erityisesti tyttöihin (67 %) ja sukupuoleltaan määrittelemättömiin lapsiin (73 %), mutta myös poikiin (34 %).
Teknologian välityksellä tapahtuneita väkivallantekoja tunnistetaan edelleen erittäin huonosti ja tukipalveluita on saatavilla vain vähän. Nykyisten resurssien puitteissa kansainvälisten suositusten mukaista riittävää juridista ja teknistä tukea ei ole mahdollista järjestää. Raportissa kehotetaan vahvistamaan viranomaisten osaamista ja lisäämään tukipalveluja digiväkivallan uhreille sekä takaamaan niille riittävät resurssit.
Tasa-arvon tulevaisuus vaatii sitoutumista
Peking +30-raportti muistuttaa, että tyttöjen ja naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niiden toteutuminen on edellytys kestävälle rauhalle ja turvallisuudelle. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat paljastaneet epätasa-arvon rakenteita ja syventäneet hoivakriisiä. Tulevaisuuden tasa-arvotyö tarvitsee lisää resursseja ja päättäväisyyttä, jotta globaalit ja paikalliset haasteet voidaan ratkaista.
"Maailma on muuttunut paljon 30 vuodessa, mutta tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan vieläkin rohkeita päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä", toteaa Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KajanmaaViestinnän asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829664salla.kajanmaa@naisjarjestot.fiKatri Leino-NzauToiminnanjohtajaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829660katri.leino-nzau@naisjarjestot.fiLiitteet
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, rohkea kannan ottaja, joka tuo jäsenjärjestöjen äänet yhteen ja jonka toiminta ja päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja heijastaa jäsenistön moninaisuutta.
Vaikuttamistyömme pohjautuu aina luotettavaan, tutkittuun tietoon ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden edistämiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Liitot vetoavat hyvinvointialueisiin: abortin hinta ei saa riippua keskeytyksen perusteesta28.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Raskaudenkeskeytyksiä tarvitsevat saattavat muussa tapauksessa saada eriarvoista kohtelua riippuen siitä, millä hyvinvointialueella asuvat.
Naisjärjestöt: On aika valita nainen YK:n pääsihteeriksi24.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Yhdistyneet kansakunnat valitsee lähikuukausina uuden pääsihteerin. YK:ta ei ole sen historian aikana johtanut yksikään nainen. Nyt tehtävään on ehdolla neljä naista. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ja Suomen NNKY-liitto vaativat, että Suomi asettuu virallisesti tukemaan naisen valintaa pääsihteeriksi.
Järjestöjen yhteinen kannanotto: Väkivallan ehkäisystä ei saa leikata27.8.2026 13:32:48 EEST | Tiedote
Suomi on tilastojen mukaan Euroopan väkivaltaisin maa naisille. Vuonna 2026 on elokuuhun mennessä tapettu ennätysmäärä naisia nykyisen tai entisen kumppanin toimesta: 15 naista. Tämä on lähes kaksi naista kuukaudessa. Väkivallan vähentämiseksi on huolehdittava siitä, että kaikki väkivallan osapuolet saavat tarvitsemansa avun. Järjestöjen työstä ei voi leikata.
Talibanin aseman normalisointi vaarantaa Afganistanin naisten oikeudet15.6.2026 17:03:11 EEST | Tiedote
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää huolestuttavana, että Suomi ja Euroopan unioni harkitsevat yhteyksien syventämistä Talibaniin. Sisäministeri Mari Rantanen on julkisuudessa kannattanut neuvotteluyhteyden avaamista Talibanin kanssa afganistanilaisten palautusten edistämiseksi. Samalla Euroopan komissio on kutsunut Talibanin edustajat Brysseliin. Talibanin aseman normalisointi heikentää kansainvälisiä pyrkimyksiä puolustaa Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Kansliapäälliköt unohtivat tasa-arvon28.5.2026 14:09:43 EEST | Tiedote
12 kansliapäällikköä julkaisi 28.5. raportin Valintojen Suomi, joka on tarkoitettu hallitusohjelmavalmistelun tueksi.