Väitöstutkimus avaa työyhteisön vuorovaikutuksen merkitystä työn ja vapaa-ajan rajojen hallinnassa
Viestintäteknologian kehittyessä ja jatkuvan tavoitettavuuden vaatimusten kasvaessa työn ja muun elämän rajojen hallinnasta on noussut keskeinen kysymys monille työntekijöille. Rajanhallinta ei ole pelkästään yksilön henkilökohtainen valinta, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, erityisesti työyhteisöissä ja läheisissä ihmissuhteissa.
FM Jonna Leppäkummun väitöskirjassa tarkasteltiin, miten ihmiset navigoivat työn ja muun elämän välisiä rajoja sekä millä tavoin viestintäteknologia ja organisaation käytänteet näyttäytyvät rajojen hallinnassa. Leppäkumpu haastatteli suomalaisia toimittajia sekä heidän kumppaneitaan, ystäviään ja lähijohtajiaan. Lisäksi väitöskirjan aineistoa kerättiin globaalien tiimien jäsenten ja vetäjien haastatteluista.
Rajojen hallinta syntyy yhdessä työyhteisössä
”Ihmiset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia rajanhallinnan suhteen. Sen sijaan rajoista neuvotellaan ja niitä muokataan päivittäisessä kanssakäymisessä muiden kanssa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja pyytää jäämään illaksi töihin mutta sinulla on jo muuta menoa, jota et voi perua”, Leppäkumpu kertoo.
Kun ihmiset keskustelevat eri elämän osa-alueistaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin, se usein helpottaa työn ja muun elämän tasapainoilua. Ihmiset kokevat saavansa tukea mieltä painaviin asioihin, ja sukkulointi niin työn ja kodin velvoitteiden välillä on sujuvampaa. Se, mitä asioita henkilökohtaisesta elämästä jaetaan työyhteisössä, riippuu monista eri tekijöistä.
”Kaikissa työpaikoissa ei pidetä laisinkaan tarpeellisena kertoa henkilökohtaisen elämän haasteista. Jos haasteet kuitenkin vaikuttavat esimerkiksi tiimityön sujuvuuteen, työn suunnitteluun tai aikataulutukseen, olisi tärkeää, että työnantaja tai tiimi on jollain tasolla tietoinen tilanteesta” Leppäkumpu toteaa.
Teknologia rajanhallinnan tukena – vai haasteena?
Työn ja muun elämän rajat määritellään usein työpäivän keston tai työntekopaikan mukaan. Nykyaikaisessa tietotyössä, erityisesti globaalissa ympäristössä, teknologian ansiosta työ ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työyhteisöjen ja tiimien jäsenet voivat työskennellä joustavasti, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi suurista aikaeroista huolimatta.
”Yhdessä luodut säännöt työyhteisössä, esimerkiksi tavoitettavuuden suhteen, ovat tärkeässä roolissa etenkin globaaleiden työntekijöiden rajanhallinnassa. Olennaista on myös se, miten organisaatioissa viestitään esimerkiksi tasapainon tai työstä irrottautumisen merkityksestä, sillä ne näyttävät osaltaan ohjaavan työntekijöiden tapoja olla tavoitettavissa.”
Leppäkummun viestinnän väitöskirjan tarkastustilaisuus "Vuorovaikutuksessa rakentuva työn ja muun elämän rajanhallinta" pidetään lauantaina 9.11.2024 klo 12 alkaen vanhassa juhlasalissa S212 Seminarium-rakennuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Jonna Leppäkumpu
+358505209632
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana eurooppalaisessa julkilausumassa akateemisen vapauden puolesta23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Palermossa kokoontuneet yhdeksän eurooppalaisen FORTHEM-kumppaniyliopiston johtajat ja rehtorit allekirjoittivat julkilausuman, jossa tuovat esiin yliopistojensa lujan sitoutumisen akateemiseen vapauteen.
Uusi Horizon Europe -hanke selvittää monimuotoisuutta tukevia metsänhoidon menetelmiä ja suojeluverkostojen merkitystä muuttuvassa ilmastossa22.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan unionin Horizon Europe -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoittama monikansallinen ”Safeguarding biodiversity and carbon-rich forest Networks in Europe (SafeNet)” -hanke pyrkii turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta ja lisäämään metsäekosysteemien häiriönsietokykyä muuttuvassa ilmastossa.
Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmasta lähes 2 miljoonaa Jyväskylän yliopistoon21.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkijoille yhteensä lähes 2 miljoonan rahoituksen Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmasta (ACTIVE). Rahoituksen saivat Enni-Maria Hietavala ja Mikko Huhtiniemi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Geoffrey Luck humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Pekka Mertala kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.
Väitös: Kauppakorkeakoulujen kestävyysopetusta on mahdollista vahvistaa käytännön oppimisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön kautta21.5.2025 08:37:08 EEST | Tiedote
KTM Maija Lähteenkorvan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemä väitöskirjatutkimus tarkastelee, miten kestävyysopetusta kauppakorkeakouluissa voidaan vahvistaa käytäntöön perustuvan opetuksen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Tutkimus osoittaa, että käytännönläheinen oppiminen ja yhteistyö vaihtoehtoisten organisoitumistapojen kanssa voivat avata uusia mahdollisuuksia opetuksen uudistamiseen ja kestävyyden vahvistamiseen.
Auta pelastamaan raakut sukupuutolta - lahjoita Jyväskylän yliopiston raakkututkimukseen20.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Raakku on erittäin uhanalainen, vaativa ja herkkä laji, joka selviää vain sorapohjaisissa vesissä, joissa vesi virtaa kirkkaana ja hapekkaana. Raakkuja elää vielä monissa joissa, mutta vain harvassa niistä syntyneet poikaset jäävät eloon. Raakkujen toukat kiinnittyvät lohikalojen kiduksiin, ja seuraavana kesänä nuoret simpukat kaivautuvat jokiuomiin ruokailemaan ja kasvamaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme