Suomen ympäristökeskus

Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti

Jaa

Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.

Tutkimussukeltaja tarkastelee panssarilaiva Ilmarisen ankkuria ja trooliverkkoa merenpohjassa.
Tutkimussukeltaja tutkii merenpohjassa olevan panssarilaiva Ilmarisen ankkuria ja hylyn keulaan takertunutta trooliverkkoa. Kuva: Rajavartiolaitos

Panssarilaiva Ilmarinen upposi 13.9.1941. Tällä hetkellä arvioidaan, että sen tankeissa on yhteensä 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä. 

Tutkimusmatkan tulokset hylyn kunnosta ja polttoainetankkien sijainnista auttoivat ymmärtämään, miten parhaiten saadaan polttoaine poistettua turvallisesti. Tällä hetkellä hylky vuotaa pari pisaraa minuutissa. Hylyn pinnassa on paksuhko korroosiokerros. Yhtenä riskinä niittaamalla valmistetussa rungossa on sen katkeaminen, jolloin voisi syntyä isompi öljyvahinko. Tämä olisi erityisen tuhoisaa läheiselle Saaristomeren kansallispuiston luonnolle. 

Hylyn nykytilanteen selvittämiseen käytettiin ROV:ia (engl. remotely operated vehicle) sekä sukeltajia. ROV:t ovat ns. sukellusrobotteja, joita käytetään vedenalaisten kohteiden paikantamiseen ja kuvaamiseen. ROV-kuvaamisen avulla kartoitettiin öljyä sisältävien tankkien sijainnit, mikä helpottaa mahdollista tulevaa öljyntyhjennysoperaatiota. Kuvausten avulla tarkasteltiin myös hylyn rungon kuntoa ja siinä olevia vaurioita. Tutkimusvälineinä käytettiin myös kauko-ohjattavia kuvauslaitteita, hydroakustisia laitteistoja ja ultraäänimittauksia. 

Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Tommi Kontto valaisee tutkimusmatkan tuloksia seuraavasti: ”Hylyn pinnasta poistettiin korroosiota muutamasta kohdasta ja sen alta tuli esiin ehjää teräspintaa. Runko on koottu niittaamalla, korroosio voi vaikuttaa eri tavalla saumojen niitteihin ja teräslevyihin. Ilmarisen polttoainetankeissa oleva öljy on riski herkälle ja haavoittuvaiselle Itämerelle. Tutkimustulosten perusteella arvioimme, että hylyn polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti ennen kuin tankeista vuotava öljy aiheuttaa suurempaa vaaraa meriluonnolle.”

Kolme%20sukeltajaa%20sukelluskorissa%20menossa%20veden%20alle.
Sukeltajat sukelluskorissa matkalla pinnan alle. Kuva: Suomen ympäristökeskus (Syke)

Tutkimuspaikalla pidettiin hiljainen hetki menehtyneiden merisotilaiden muistoksi

Kun Ilmarinen törmäsi merimiinaan Utön edustalla 13.9.1941, onnettomuudessa menehtyi 271 merisotilasta. Tutkimusta suunniteltaessa oli tärkeää huomioida myös hautarauha. Sukelluksia suunniteltaessa on keskusteltu Ilmarisen perintöä vaalivan panssarilaivojen perinneyhdistyksen, puolustusvoimien hengellisen työn sekä hautarauhasta vastaavan aluehallintoviraston kanssa. Kyseiset tahot eivät nähneet estettä tutkimuksen toteuttamiseen. Ennen operaation alkua tutkimuspaikalla pidettiin hiljainen hetki menehtyneiden merisotilaiden muistoa kunnioittaen.

Hylyn sisällä oleviin tiloihin, missä on vainajia, ei sukellettu. Hylkyyn ei kajottu vaan sen rungon rakennetta tutkittiin päällisin puolin. 

Hylyn polttoainesäiliöiden tyhjennys suunnitteilla vuosille 2025–2026 

Ympäristöministeriö edistää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Ilmarisen polttoainesäiliöiden tyhjennystä viranomaistyönä. Tavoitteena on tyhjentää hylky öljystä vuosien 2025–2026 aikana. Hylyn saneerausta rahoitetaan ympäristöministeriön Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ohjelma toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitetta vesien ja Itämeren suojelemiseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tommi Kontto, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 278

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kolme sukeltajaa sukelluskorissa menossa veden alle.
Sukeltajat sukelluskorissa matkalla pinnan alle. Kuva: Suomen ympäristökeskus (Syke)
Lataa
Sukeltajat veden alla, vihreän sävyisessä ympäristössä, köyden vieressä.
Sukeltajat pinnan alla. Kuva: Rajavartiolaitos
Lataa
Tutkimussukeltaja tarkastelee panssarilaiva Ilmarisen ankkuria ja trooliverkkoa merenpohjassa.
Tutkimussukeltaja tutkii merenpohjassa olevan panssarilaiva Ilmarisen ankkuria ja hylyn keulaan takertunutta trooliverkkoa. Kuva: Rajavartiolaitos
Lataa
Musta-valkoinen valokuva panssarilaiva Ilmarisesta merellä elokuussa 1941.
Valokuvassa on panssarilaiva Ilmarinen 18. elokuuta vuonna 1941, alle kuukausi ennen uppoamistaan (18.8.1941). Kuva: Vilho Heinämies, SA-kuva
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote

Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye