Suomalaisilla on hyvät valmiudet siirtyä vastaanottamaan viranomaisviestit digitaalisesti

Muutos ei koske henkilöitä, jotka eivät käytä viranomaisten digitaalisia palveluita. Muutos ei myöskään koske niitä henkilöitä, joilla ei ole sopivia laitteita tai verkkoyhteyksiä tai muutoin mahdollisuutta vastaanottaa digitaalisia kirjeitä. Sähköisten kanavien rinnalla säilyy edelleen myös muut tavat asioida viranomaisten kanssa.

Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lainsäädäntöön pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alustavan arvion mukaan ensisijaisesti digitaalisiin viranomaisviesteihin siirryttäisiin vuoden 2026 alussa.

Digitaalisuuteen siirtymällä on mahdollista parantaa asiakkaiden palvelua ajasta ja paikasta riippumattomampaan suuntaan turvallisesti. Muutoksella on myös mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä julkiselle taloudelle, kun merkittävästä määrästä paperikirjeitä luovutaan niiden henkilöiden kohdalla, jotka jo muutenkin käyttävät viranomaisten digitaalisia palveluita. Digitaalista viranomaispostia vastaanottaa Suomi.fi-viesteihin tällä hetkellä jo yli 1,4 miljoonaa suomalaista. Muutoksen myötä yhteensä lähes 3 miljoonaa uutta käyttäjää siirtyy paperikirjeistä digitaalisiin kirjeisiin: noin 2 miljoonaa alle eläkeikäistä sekä noin 850 000 eläkeiän ylittänyttä henkilöä.

Meillä on osaamista, kokemusta ja tuen rakenteita

Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt kansalaisten valmiuksia siirtyä vastaanottamaan viranomaisten lähettämiä tärkeitä viestejä digitaalisesti. Valmiuksia on selvitetty vuosina 2023 ja 2024 toteutetuilla puhelinkyselyillä, haastatteluilla sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tahojen sidosryhmien tapaamisilla. Tulokset ovat olleet kannustavia.

Suomalaisten valmiudet vastaanottaa viranomaisposti digitaalisesti yhden luukun periaatteella ovat hyvät:

1. 86 % suomalaisista 18–89-vuotiaista henkilöistä on täysin tai jokseenkin itsenäisiä digiasioissa. Määrä on korkeampi kuin Tanskassa, jossa on siirrytty digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuuteen jo noin 10 vuotta sitten.
2. Viranomaisten digitaalisia palveluita käytetään ahkerasti. Yhdeksän kymmenestä 18–89-vuotiaasta suomalaisesta käyttää viranomaisten digitaalisia palveluita vähintään muutaman kerran vuodessa.
3. 75 % suomalaisista on valmis siirtymään digitaalisten viranomaisviestien vastaanottajaksi, tai ainakin kokeilemaan vastaanottamista digitaalisesti.

Digitaalisten viranomaisviestien positiivisina puolina nähdään erityisesti nopeus, helppous, saavutettavuus ja tietoturvallisuus.

Suomen lähtökohdat siirtyä digitaaliseen viranomaisviestintään ovat moniin muihin maihin verrattuna hyvät myös tarjolla olevan tuen näkökulmasta. Digitukea tarjoavat Suomessa viranomaiset heidän omissa palveluissaan. Lisäksi digitukea tarjoavat yleisemmällä tasolla esimerkiksi monet kuntien yhteispalvelupisteet, kirjastot, kolmas sektori ja yritykset. Myös kansalaiset ovat valmiita auttamaan toisiaan digiasioissa. Suomalaisista 54 prosenttia antaa apua tai neuvoja digiasioissa omille läheisilleen vähintään kuukausittain, 82 prosenttia ainakin toisinaan.

Työ erityisryhmien huomioimiseksi jatkuu

Suomi.fi-viestien asiakaslähtöinen kehittäminen jatkuu aktiivisesti jo ennen muutoksen voimaantuloa. Palvelun ja siihen järjestettävän tuen rakentamisessa pyritään huomioimaan erityisesti ne ryhmät, joille palvelun käyttö saattaa muodostua haastavaksi esimerkiksi rajallisen osaamisen tai laitteiden käytön mahdollisuuksien tai terveydentilan vuoksi. Osana kehittämistyötä suunnitellaan myös se, kuinka henkilö voi siirtyä takaisin paperipostin käyttöön, jos hänen asiointinsa uhkaa estyä tai vaikeutua liiaksi digitaalisten viestien vastaanottamisen myötä.