Tutkimus: Yritysten omistajanvaihdosten näkymät parantuneet ja lopettamisaikomukset vähentyneet
Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristyneet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen. Omistajanvaihdoksen edessä olevat 60 vuotta täyttäneet yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen. Joka viides kuitenkin arvioi, että yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta.
Suomessa on kymmeniä tuhansia pk-sektorin yrityksiä, jotka pitäisi saada yrittäjän ikääntymisen takia lähivuosina siirtymään uuden vetäjän vastuulle joko yrityskaupan tai perheen sisäisen sukupolvenvaihdoksen kautta. Muussa tapauksessa vaarana on yritystoiminnan päättyminen ja työpaikkojen menettäminen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita oman yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan siitä luopuessa:
- 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle (44 % vuonna 2021).
- 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen eli aikoo siirtää yrityksen perheen sisältä löytyvälle jatkajalle (19 % vuonna 2021).
- 20 prosenttia vastaajista uskoi yritystoiminnan päättyvän kokonaan (27 % vuonna 2021).
Tutkimuksesta vastannut Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori Elina Varamäki korostaa hyvän jatkuvuusnäkymän merkitystä yrityksen kehittämisessä:
“Mitä aikaisemmassa vaiheessa yrityksen jatkaja on tiedossa, sitä todennäköisemmin yritys on luopumishetkellä hyvässä kunnossa. Jatkajan löytäminen synnyttää yrityksiin hyvän kierteen: niillä on muita yrityksiä voimakkaammat kasvutavoitteet, toimintaa kehitetään määrätietoisella otteella ja ne menestyvät muita paremmin. Myös hallitustyöskentelyyn panostetaan todennäköisimmin yrityksissä, joissa jatkaja on jo tiedossa.”
Tulokset ennakoivat käännettä pk-sektorille
Taustalla on usean vuoden laskusuunta. Tilastokeskuksen omistajanvaihdostilaston mukaan yritysten osakekauppojen ja sukupolvenvaihdosten kokonaislukumäärä oli pudonnut vuonna 2022 noin 3 500:aan, kun luku oli 4 300 ennätysvuonna 2019. Ennakkotietojen mukaan tämä laskusuunta näyttäisi jatkuneen myös viime vuonna. Myös lopettaneiden yritysten määrä on ollut jo pidemmän aikaa merkittävästi koholla.
Barometrin tulokset antavat aihetta odottaa käännettä tilastojen laskusuuntaan, arvioi Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK):
”Yritysten jatkuvuusnäkymien parantuminen on tärkeä positiivinen signaali koko Suomen taloudelle. Omistajanvaihdokset ovat ensinnäkin edellytys sille, että elinkelpoisten työnantajayritysten toiminta voi jatkua ja työpaikat säilyä. Sen lisäksi omistajanvaihdokset tutkitusti kiihdyttävät yritysten kasvua ja uudistumista.”
Samaa mieltä on Omistajanvaihdosfoorumin operatiivisesta toiminnasta vastaava päällikkö Anneli Komi (Suomen Yrittäjät):
”Barometrin mukaan noin puolet omistajanvaihdoksia tehneistä yrittäjistä raportoi vähintään 10 prosentin toteutuneesta liikevaihdon vuosikasvusta, kun muista yrittäjistä kasvusta kertoi noin kolmannes.”
Syksyllä 2024 viidettä kertaa toteutettuun omistajanvaihdosbarometriin vastasi 1 476 yritystä. Edellinen barometri toteutettiin vuonna 2021. Barometrin toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyössä valtakunnallisen Omistajanvaihdosfoorumin kanssa ja sen toteuttamista ovat rahoittaneet TT-säätiö sekä Töysän Säästöpankkisäätiö.
Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa
Lisätietoja:
Vararehtori Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, puh. 040 830 5189, elina.varamaki@seamk.fi
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, puh. 040 861 4582, jari.huovinen@ek.fi Omistajanvaihdostoiminnan päällikkö Anneli Komi, Suomen Yrittäjät, puh. 050 543 8192, anneli.komi@yrittajat.fi
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme