Tutkijat löysivät kymmeniä välilevyn pullistumiin liittyviä uusia geenialueita
Lannerangan välilevyn pullistuma on yksi yleisimmistä alaselän rakenteellisista muutoksista ja yleisin jalkaan säteilevän kivun eli iskiaskivun aiheuttaja.

Oulun yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti välilevyn pullistumien perinnöllisiä riskitekijöitä analysoimalla lähes 830 000 henkilön geeni- ja terveystietoja. Jo tunnettujen 23 geenialueen lisäksi tutkijat tunnistivat 41 uutta välilevyn pullistumiin liittyvää aluetta genomissa.
Tutkimuksessa havaittiin lukuisia välilevyjen rakenteeseen ja tulehdustekijöihin mahdollisesti vaikuttavia geenialueita sekä aiemmin tuntemattomia yhteyksiä hermostoon ja hermojen toimintaan liittyviin geeneihin.
“Paikansimme myös kokonaan uusia alttiusgeenejä, jotka voivat osaltaan selittää iskiaskivun pitkittymistä ja myös eroja potilaiden kokemassa kivussa”, kertoo tutkimuksessa pääanalyytikkona toiminut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Ville Salo.
Tutkimuksessa analysoitiin myös leikkaushoitoa tarvinneita potilaita. Viiden uuden geenialueen todettiin olevan yhteydessä hankalampaan, leikkausta vaativaan välilevypullistumaan.
Tutkijoiden mukaan tulokset avaavat hienoja mahdollisuuksia iskiaskivusta kärsivien potilaiden kivunhoidon kehittämiseen ja sen myötä elämänlaadun parantamiseen. Pitkällä tähtäimellä uusien, vaikuttavien hoitomuotojen kehittäminen välilevyoireisiin pienentää myös terveydenhuollon menoja, tutkijat muistuttavat.
Välilevyn pullistumat ovat varsin tavallisia ja usein oireettomia, ja ne yleistyvät ikääntymisen myötä. Pullistumat aiheuttavat kipua vain osalle ihmisistä. Säteilykipu johtuu hermoärsytyksestä, kun pullistuma painaa hermoa ja tulehdustekijät lisääntyvät pullistuman alueella. Välilevyn pullistuman syntyyn liittyvät tekijät tunnetaan verrattain hyvin, mutta niiden perinnöllisen taustan selvittäminen on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle.
Iskiasoire koskettaa tutkimusaineistojen mukaan vuosittain jopa 300 000 suomalaista ja se aiheuttaa usein myös merkittävää työ- ja toimintakyvyttömyyttä sekä suuria kustannuksia terveydenhuollolle.
Arvostetussa Nature Communications -lehdessä 7. marraskuuta 2024 julkaistu tutkimus pohjautuu suomalaisen FinnGen-tutkimuksen, Viron biopankin ja Ison-Britannian biopankin laajoihin geeni- ja rekisteriaineistoihin.
Tutkimusartikkeli: Ville Salo, Juhani Määttä, Eeva Sliz, FinnGen, Ene Reimann, Reedik Mägi, Estonian Biobank Research Team, Kadri Reis, Abdelrahman G.Elhanas, Anu Reigo, Priit Palta, Tõnu Esko, Jaro Karppinen, Johannes Kettunen. Genome-wide meta-analysis conducted in three large biobanks expands the genetic landscape of lumbar disc herniations. Nature Communications 2024. Doi: 10.1038/s41467-024-53467-z
Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41467-024-53467-z
(linkki aktivoituu embargon rauettua klo 12, aktivoitumisessa voi olla pientä viivettä)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Ville Salo, Oulun yliopisto, 044 987 5229, ville.salo@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme