Tutkijat löysivät kymmeniä välilevyn pullistumiin liittyviä uusia geenialueita
7.11.2024 12:00:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Lannerangan välilevyn pullistuma on yksi yleisimmistä alaselän rakenteellisista muutoksista ja yleisin jalkaan säteilevän kivun eli iskiaskivun aiheuttaja.

Oulun yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti välilevyn pullistumien perinnöllisiä riskitekijöitä analysoimalla lähes 830 000 henkilön geeni- ja terveystietoja. Jo tunnettujen 23 geenialueen lisäksi tutkijat tunnistivat 41 uutta välilevyn pullistumiin liittyvää aluetta genomissa.
Tutkimuksessa havaittiin lukuisia välilevyjen rakenteeseen ja tulehdustekijöihin mahdollisesti vaikuttavia geenialueita sekä aiemmin tuntemattomia yhteyksiä hermostoon ja hermojen toimintaan liittyviin geeneihin.
“Paikansimme myös kokonaan uusia alttiusgeenejä, jotka voivat osaltaan selittää iskiaskivun pitkittymistä ja myös eroja potilaiden kokemassa kivussa”, kertoo tutkimuksessa pääanalyytikkona toiminut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Ville Salo.
Tutkimuksessa analysoitiin myös leikkaushoitoa tarvinneita potilaita. Viiden uuden geenialueen todettiin olevan yhteydessä hankalampaan, leikkausta vaativaan välilevypullistumaan.
Tutkijoiden mukaan tulokset avaavat hienoja mahdollisuuksia iskiaskivusta kärsivien potilaiden kivunhoidon kehittämiseen ja sen myötä elämänlaadun parantamiseen. Pitkällä tähtäimellä uusien, vaikuttavien hoitomuotojen kehittäminen välilevyoireisiin pienentää myös terveydenhuollon menoja, tutkijat muistuttavat.
Välilevyn pullistumat ovat varsin tavallisia ja usein oireettomia, ja ne yleistyvät ikääntymisen myötä. Pullistumat aiheuttavat kipua vain osalle ihmisistä. Säteilykipu johtuu hermoärsytyksestä, kun pullistuma painaa hermoa ja tulehdustekijät lisääntyvät pullistuman alueella. Välilevyn pullistuman syntyyn liittyvät tekijät tunnetaan verrattain hyvin, mutta niiden perinnöllisen taustan selvittäminen on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle.
Iskiasoire koskettaa tutkimusaineistojen mukaan vuosittain jopa 300 000 suomalaista ja se aiheuttaa usein myös merkittävää työ- ja toimintakyvyttömyyttä sekä suuria kustannuksia terveydenhuollolle.
Arvostetussa Nature Communications -lehdessä 7. marraskuuta 2024 julkaistu tutkimus pohjautuu suomalaisen FinnGen-tutkimuksen, Viron biopankin ja Ison-Britannian biopankin laajoihin geeni- ja rekisteriaineistoihin.
Tutkimusartikkeli: Ville Salo, Juhani Määttä, Eeva Sliz, FinnGen, Ene Reimann, Reedik Mägi, Estonian Biobank Research Team, Kadri Reis, Abdelrahman G.Elhanas, Anu Reigo, Priit Palta, Tõnu Esko, Jaro Karppinen, Johannes Kettunen. Genome-wide meta-analysis conducted in three large biobanks expands the genetic landscape of lumbar disc herniations. Nature Communications 2024. Doi: 10.1038/s41467-024-53467-z
Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41467-024-53467-z
(linkki aktivoituu embargon rauettua klo 12, aktivoitumisessa voi olla pientä viivettä)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Ville Salo, Oulun yliopisto, 044 987 5229, ville.salo@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus haastaa käsityksen asuntohintojen ja velkaantumisen suhteesta16.11.2026 06:54:00 EET | Tiedote
Asuntohintojen muutokset ja kotitalouksien velkaantuminen ovat usein seurausta lainamarkkinoiden kehityksestä. Sen sijaan asuntomarkkinoilta lähtevillä shokeilla on ollut vain vähäinen rooli asuntoluottojen kasvussa, professori Elias Oikarinen Oulun yliopistosta sanoo.
Tutkijat kehittävät tekoälyä terveys- ja ympäristötiedon turvalliseen yhteiskäyttöön16.11.2026 05:50:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto on mukana uudessa eurooppalaisessa COHESION-tutkimushankkeessa, jossa kehitetään tekoälyratkaisua terveys-, ympäristö- ja ilmastoaineistojen turvalliseen yhteiskäyttöön. Tavoitteena on hyödyntää aineistoja yli organisaatio- ja maarajojen.
Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset16.11.2026 05:03:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.
Oulun yliopisto johtaa 10 miljoonan euron ERC-hanketta – kansainvälinen huipputiimi tähtää läpimurtoon kollageenitutkimuksessa12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston professori Johanna Myllyharju on saanut yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa merkittävän EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten kollageenit saavat elimistössä oikean kemiallisen rakenteensa ja mitä tapahtuu, jos tämä prosessi häiriintyy. Tutkimus voi edistää uusien hoitokeinojen kehittämistä moniin yleisiin sairauksiin, kuten sidekudossairauksiin ja syöpiin.
Oulun yliopiston tutkija Yang Bai sai kansainvälisen palkinnon ferrosähköisten materiaalien tutkimisesta11.11.2026 09:31:08 EET | Tiedote
Oulun yliopiston apulaisprofessori Yang Bai on valittu vuoden 2026 D. T. Rankin Award -palkinnon saajaksi. Palkinnon myönsi American Ceramic Societyn Energy Materials and Systems Division (EMSD). Bain uusin tutkimusartikkeli julkaistiin juuri Applied Physics Letters -lehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme