Pyöräliikenteen baanoja yhdistävän Mariantunnelin suunnittelu etenee
7.11.2024 09:51:15 EET | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala | Tiedote
Marian vanhan sairaala-alueen ja Mechelininkadun alittavan Mariantunnelin suunnittelu on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen. Tunneli on merkittävä osa baanaverkkoa. Se yhdistää Espoon Kivenlahteen asti kaavaillun Länsibaanan Etelä-Helsingin baanaverkkoon. Suunnitelma etenee poliittiseen päätöksentekoon tammikuussa, ja siitä voi jättää mielipiteitä 25. marraskuuta asti.

Keskeinen osa sujuvaa baanaverkkoa
Mariantunneli on merkittävä osa pyöräliikenteen pääyhteyksistä koostuvaa baanaverkkoa. Se yhdistää alkuperäisen ratakuiluun rakennetun Baanan suunnitteilla olevaan, Lauttasaareen ja Espooseen suuntautuvaan Länsibaanaan. Tunneli luo selkeitä, turvallisia ja yhtenäisiä reittejä itä-länsisuuntaiseen pyöräliikenteeseen ja parantaa yhteyttä Etelä-Helsingin muihin baanoihin.
Noin 200 metriä pitkä tunneli on tarkoitettu myös jalankulkijoille. Kulku Lapinlahden alueelta muuttuu sujuvammaksi, kun pyörällä ja kävellen liikkuva välttää vilkkaan Mechelininkadun ylittämisen ja liikennevaloissa odottamisen. Mechelininkadulla kulkee keskimäärin noin 36 000 ajoneuvoa Lapinlahdenkadun kohdalla syysarkipäivänä. Suunnittelussa on huomioitu myös ambulanssit, jotka voivat tarvittaessa ajaa tunneliin.
Tunneliin on kaavailtu kattovalojen lisäksi tehostusvalaistusta, jonka tarkoitus on lisätä turvallisuudentunnetta. Seinälle asennettavan värillisen tehostusvalaistuksen väriä voidaan vaihtaa etäyhteydellä esimerkiksi vuodenaikojen tai juhlapäivien mukaan. Visuaalinen ilme tarkentuu jatkosuunnittelussa.
Yleissuunnitelman mukaisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen maksaa yhteensä noin 19 miljoonaa euroa.
Lapinlahdentiestä ehdotetaan pyöräkatua
Tunneli lähtee Lapinlahdentien kohdalta Kampin ja Ruoholahden väliseltä alkuperäiseltä Baanalta. Se nousee maan pinnalle Lapinlahdentiellä kadun eteläreunassa.
Lapinlahdentietä ehdotetaan suunnitelmassa pyöräkaduksi, jossa ajonopeus tulee sovittaa pyöräliikenteen tahtiin. Lapinlahdentielle tulee arviolta 24 pysäköintipaikkaa sekä neljä paikkaa saattoliikenteelle. Nykytilassa kadun pohjoisreunalla on pysäköintiin soveltuvaa tilaa noin 40 henkilöautolle ja eteläreunassa noin 30 henkilöautolle.
Suunnittelussa on huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. 1800-luvulla rakennettu ortodoksisen hautausmaan kivimuuri joudutaan purkamaan osittain rakennustöiden ajaksi, mutta se dokumentoidaan sekä ennallistetaan tunnelin rakentamisen jälkeen.
Liikennesuunnitelma kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa
Entisen Marian sairaalan alueen asemakaavamuutos on tullut voimaan tammikuussa 2023. Tunnelista tehtiin kaavamuutoksessa alustava selvitys ja sen sijainti esitettiin ohjeellisena. Kaupunkiympäristölautakunta päätti tuolloin, että tunnelin toteuttamiseen varaudutaan kaupungin 10-vuotisessa investointiohjelmassa 2020-luvun lopulla.
Tunnelin liikennesuunnitelma etenee kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa 2025. Yleissuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Tarkempi katu- ja rakennussuunnittelu aloitetaan, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman.
Suunnitelmasta voi jättää mielipiteitä 25. marraskuuta asti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Mielipiteen voi lähettää myös postitse. Tarkemmat ohjeet sekä suunnittelumateriaalit löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta hel.fi/lansibaana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teppo Pasanen
Liikennesuunnittelija
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 37123
teppo.pasanen@hel.fi
Mariantunnelin tekninen suunnittelu:
Raila Hoivanen
Projektinjohtaja
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 37482
raila.hoivanen@hel.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki
09 310 2611
http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto
Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöstiedote 3.9.20263.9.2026 18:13:22 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto kokoontui torstaina 3.9.2026. Kokouksen päätöstiedote (yhteenveto tehdyistä päätöksistä) on julkaistu kaupungin verkkosivuilla: Päätöstiedote » Päätöstiedote näkyy verkkosivuilla siihen asti kun kokouksen pöytäkirja julkaistaan. Pöytäkirja korvaa valmistuttuaan päätöstiedotteen. Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston seuraava kokous on torstaina 17.9.2026.
Nya planer för Rönninge3.9.2026 11:04:56 EEST | Pressmeddelande
Detaljplaneändringen för den södra delen av Rönninge framskrider. Tre alternativa planutkast har tagits fram för området. Parkplanen för Rönndalen får intryck av områdets naturhistoria och istidens formationer.
Pihlajiston alueelle uusia suunnitelmia3.9.2026 11:04:56 EEST | Tiedote
Pihlajiston eteläosan asemakaavan muutos etenee. Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa. Pihlajalaakson puistosuunnitelma saa vaikutteita alueen luonnonhistoriasta ja jääkauden muodostelmista.
Helsingfors utredde vilka metoder som effektivast ökar användningen av friktionsdäck3.9.2026 08:53:20 EEST | Pressmeddelande
Att minska användningen av dubbdäck är en viktig åtgärd i bekämpningen av gatudamm. I Helsingfors har man gradvis lyckats öka andelen friktionsdäck genom informationskampanjer och ett försök med förbud mot dubbdäck. Dubbdäcksavgifter och -förbud har varit de effektivaste åtgärderna i de övriga nordiska länderna. Den nuvarande lagstiftningen i Finland tillåter inte avgifter.
Helsinki selvitti vaikuttavimpia keinoja lisätä kitkarenkaiden käyttöä3.9.2026 08:53:20 EEST | Tiedote
Katupölyn torjumiseksi nastarenkaiden käytön vähentäminen on tärkeää. Helsingissä kitkarenkaiden osuutta on saatu vähitellen kasvatettua viestinnän ja nastarengaskieltokokeilun avulla. Vaikuttavimpia keinoja muissa Pohjoismaissa ovat olleet nastarengasmaksut ja -kiellot. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista maksujen keräämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme