Viidesosa nuorista naisista on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen
Puolet 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi, ja joka viides on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen. Parisuhteessa olleista 16–25-vuotiaista naisista joka viides on kokenut parisuhdeväkivaltaa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Nuorista 16–25-vuotiaista naisista kahdeksan prosenttia on kokenut väkivallalla uhkailua ja 22 prosenttia lievää väkivaltaa. Väkivallalla uhkailua nuoret naiset kokevat useammin nykyisten tai entisten kumppanien kuin muiden tekijöiden taholta.
”Suomessa väkivallan kokeminen on hyvin yleistä sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella. Erityisesti nuoret naiset nousevat esiin ryhmänä, joka kokee paljon väkivaltaa elämän eri osa-alueilla”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
”Tätä näkökulmaa ei ole juuri huomioitu esimerkiksi viimeaikaisessa syntyvyyskeskustelussa, vaikka erityisesti parisuhteessa kumppanin tekemällä väkivallalla on usein vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia uhrin elämään”, Pietiläinen sanoo.
Parisuhdeväkivallan vaikutukset vakavia
18–25-vuotiaat naiset kokevat väkivallalla uhkailua nykyisen tai entisen kumppanin taholta (19 %) useammin kuin muiden (11 %) taholta. Vakavaa väkivaltaa, raiskauksia ja raiskauksen yrityksiä koetaan suunnilleen yhtä usein kumppanien kuin muidenkin tekemänä. Vakavaa väkivaltaa kumppanin tekemänä on kokenut kuusi prosenttia ja muiden tekemänä viisi prosenttia nuorista naisista. Kumppanin raiskaamaksi on tullut seitsemän prosenttia ja jonkun muun raiskaamaksi kymmenen prosenttia 18–25-vuotiaista naisista.
Muut kuin kumppanit korostuvat tekijöinä lievissä väkivallanteoissa, joita on kokenut muun kuin kumppanin taholta reilu neljännes ja kumppanin taholta noin joka seitsemäs. Parisuhteen ulkopuolella koetaan useammin myös muuta seksuaaliväkivaltaa kuin raiskaus tai sen yritys: muuta seksuaaliväkivaltaa on muiden kuin kumppanien taholta kokenut 42 prosenttia ja entisen tai nykyisen kumppanin taholta kolme prosenttia nuorista naisista.
”Parisuhdeväkivallan vaikutukset ovat usein vakavampia kuin muun väkivallan. Väkivalta luotetun ja läheisen ihmisen tekemänä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin usein enemmän kuin tuntemattomien tekemä väkivalta. Parisuhdeväkivalta on myös tyypillisesti toistuvaa, monimuotoista ja fyysisiltä seurauksiltaan rajumpaa kuin muiden tekemä väkivalta”, kuvailee yliaktuaari Henna Attila.
Lapsena seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut useampi kuin joka kymmenes nuori nainen
Alle 15-vuotiaana vakavan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita 16–25-vuotiaita naisia on noin yksi prosentti. Lievempää seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 13 prosenttia.
Seksuaalisen väkivallan muodoista nuoret naiset ovat yleisimmin (7 %) kokeneet lapsuudessa sukupuolielimien ei-toivottua koskettelua. Vajaa kuusi prosenttia on tullut kuvatuksi alastomana. Noin kaksi prosenttia raportoi, että heidät on pakotettu koskettamaan muiden sukupuolielimiä, ja noin yksi prosentti kertoi, että heidät on raiskattu lapsena.
”Nuorten naisten kohdalla korostuvat hyvin yleiset kokemukset seksuaaliväkivallasta. Useampi kuin joka kymmenes on kokenut seksuaalista ahdistelua tai muuta seksuaaliväkivaltaa alle 15-vuotiaana, ja yhtä moni on tullut 15 vuotta täytettyään oman kumppanin tai jonkun muun raiskaamaksi. Ja lisäksi melkein puolet on kokenut jotain muuta seksuaaliväkivaltaa ennen kuin ehtii täyttää 26 vuotta. Puhutaan siis todella suurista osuuksista”, toteaa erikoistutkija Pietiläinen.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Suomessa
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta – NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat syksyllä 2024 uutta tietoa suomalaisten väkivaltakokemuksista.
Tutkimushanke syventyy aineistoon, joka on peräisin EU:n rahoittamasta sukupuolistuneen väkivallan yleisyyttä mittaavasta Gender Based Violence -väestötutkimuksesta, jonka Tilastokeskus toteutti vuosina 2021–2022 nimellä Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa.
NAPE-toimikunta vahvistaa tällä hankkeella Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Sopimus edellyttää tietopohjan vahvistamista naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen yleisyydestä.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus kasvoi yhä, vaikka maahanmuuttajien tietoja puuttuu12.9.2025 08:04:42 EEST | Tiedote
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuus kasvoi myös vuonna 2024. Kasvanut maahanmuutto kuitenkin haastaa koulutusrakenteen tilastointia, sillä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei usein saada tietoa.
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Työllisyystilanne jatkoi heikkenemistään heinäkuussa26.8.2025 09:03:26 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä puolestaan 40 000 enemmän. Nuorten tilanne pysyi erityisen synkkänä.
Uusien yritysten rekisteröintejä ennätyksellisen paljon huhti-kesäkuussa22.8.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Toisen vuosineljänneksen aikana rekisteröitiin 16 955 uutta yritystä. Rekisteröintien määrä oli suurin vuodesta 2019 alkavan tilastoinnin aikana. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rekisteröintien määrä kasvoi jopa 20 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme