Parempia yhdessä tuotettuja palveluita vai pinnallista osallistamisleikkiä? – muotoilu voi auttaa julkisten palveluiden yhteistuotannossa

Julkisten palvelujärjestelmien uudistumistarve on kasvattanut tarvetta myös innovatiiviselle vuoropuhelulle akatemian, liike-elämän, hallinnon ja kansalaisten välillä. Palvelujen yhteistuotantoa (co-production) onkin ehdotettu strategiaksi kansalaisten osallisuuden ja julkisten palvelujen paremman saatavuuden edistämiseksi.

– Julkisia palveluita kehitetään monialaisissa verkostoissa jatkuvasti enemmän ja kansalaisten osallistamista rummutetaan, mutta tutkimuksessa tiedetään hyvin vähän siitä, miten palveluiden yhteistuotanto pitäisi suunnitella niin, että se oikeasti edistäisi kansalaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä tutkimusongelma oli minulle kiinnostava lähtökohta oman muotoilijataustani vuoksi, ja päädyin tekemään aiheesta väitöskirjan nimenomaan julkisten palveluiden parissa toimivan muotoilijan näkökulmasta, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Sofi Perikangas.

Tutkimus tarjoaa kuvauksen siitä, miten julkisten palvelujen yhteistuotantoa voidaan systemaattisesti lähestyä muotoilun avulla.  Niukkenevat  resurssit, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat teemoja, jotka tällä hetkellä koskettavat palvelusektorista ja maantieteellisestä alueesta riippumatta, minkä vuoksi muotoilijan tapa ajatella on tärkeä niin julkishallinnon ammattilaisille kuin kansalaisillekin.

Tutkimus edistää ymmärrystä prosessilähtöisestä lähestymisestä yhteistuotannon tutkimukseen. Tutkimuksen merkittävin teoreettinen anti on yhteistuotannon tutkimuksen uuden tutkimussuunnan eli yhteistuotannon muotoilun näkyväksi tekemisessä. Kyseinen tutkimussuunta lähtee liikkeelle siitä havainnosta, että julkisten palvelujen yhteistuotanto on monimutkainen ilmiö, jonka tavoitteena on avointen järjestelmien luominen.

Pinnallinen osallistaminen ei lämmitä palveluiden käyttäjiä

Yhteistuotanto on jatkuvaa vuoropuhelua toimijoiden ja järjestelmän kesken, ja yhdessä muotoilu on keskeinen osa sitä.  Tämän vuoksi muotoilutyö on tarpeellista myös ennen yhteistuotannon varsinaisen prosessin alkua – se mahdollistaa erilaisten toimijoiden osallisuuden julkisen palveluekosysteemin eri tasoilla.

Palvelujen yhteistuotantoa on tärkeää tarkastella myös kriittisesti. Kustannusten kasvu, demokraattisen tilivelvollisuuden mahdollinen heikkeneminen ja pinnallinen osallistuminen ovat riskejä, joita palveluiden yhteistuotannossa kohdataan. Usein osallistaminen on hyödyttänyt enemmän politiikan tekijöitä kuin palveluiden käyttäjiä, minkä vuoksi suurempi huomio tulisi kohdistaa osallisuuteen ja toimijoiden sitoutumiseen.

– Monien päällekäisten kriisien vaivaamassa yhteiskunnassamme tarvitaan kykyä tehdä nopeita mutta harkittuja ratkaisuja, jotka silti samanaikaisesti säilyttävät kansalaisten luottamuksen. Muotoilijan joustava ja systeeminen ajattelutapa tukee tällaisia prosesseja, toteaa Perikangas.

Muotoilu tueksi suunnitteluun

Julkisia palveluita voidaan suunnitella, muotoilla, tuottaa ja arvioida yhdessä, mutta yhteistyön onnistuminen on kiinni siitä, millaista muotoilutyötä ja ajattelua sen taustalla on. Tutkimus ehdottaakin meta-designia yhteistuotannon analysoinnin ja suunnittelun tueksi. Meta-design on kirjaimellisesti muotoilun muotoilua. Sen avulla voidaan mahdollistaa yhteistuotantoon osallistuvien toimijuus, tasata valtasuhteita ja huolehtia palveluiden luotettavuudesta.

Väitöskirja esittelee teoreettisen kehyksen yhteistuotannon meta-designille korostaen osallisuuden tärkeyttä kaikilla julkisten palvelujen ekosysteemin (public service ecosystem) tasoilla.

Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta design-lähtöiselle lähestymistavalle julkisissa palveluissa. Se voi auttaa julkishallinnon ammattilaisia sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja vastaamaan kansalaisten tarpeisiin paremmin.

– Julkishallinnon päättäjien tulisi edistää jatkuvaa kehittämistä tukevia toimintaympäristöjä, jotka toimivat verkostoina ja purkavat hierarkioita. Tämä vaatii johtajilta osaamista, rohkeutta ja motivaatiota kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja, sanoo Perikangas.

Väitöstilaisuus

TaM Sofi Perikankaan väitöstutkimus ”Towards systematic co-production: a meta-design approach” tarkastetaan perjantaina 15.11.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 439970)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Trui Steen (KU Leuven) ja kustoksena vanhempi tutkija Sanna Tuurnas.

Väitöskirja

Perikangas, Sofi (2024) Towards systematic co-production: a meta-design approach. Acta Wasaensia 538. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Lisätiedot

Sofi Perikangas, puh. 050 494 7475, sofi.perikangas@uwasa.fi

Sofi Perikangas on syntynyt vuonna 1988 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Parolan lukiosta. Hän on suorittanut Aalto-yliopistossa taiteen kandidaatin tutkinnon vuonna 2015 ja taiteen maisterin tutkinnon vuonna 2018.  Hän työskentelee nykyisin väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa. Hausjärvellä asuva Perikangas on toiminut vuodesta 2018 lähtien myös yrittäjänä strategisen palvelumuotoilun parissa.