Helsingin kaupunginmuseo tuo pintaan sateenkaarisiirtolaisten kokemuksia
Helsingin kaupunginmuseo tuo esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia näyttelyssä, joka kertoo Itämeren alueen sateenkaarisiirtolaisuudesta 1960-luvulta nykyhetkeen.

Miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat vaihtaneet kotimaansa toiseen? Missä asioissa Itämeri yhdistää ja missä eristää? Näitä kysymyksiä pohditaan kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta, joka avautuu 15. marraskuuta. Se tuo esiin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Venäjältä ja Baltian maista muuttaneiden ihmisten moninaisia elämänkokemuksia.
Näyttely perustuu kymmeniin kotiseuduiltaan lähteneiden ja paluumuuttajien haastatteluihin. Kerätyt kokemukset ulottuvat 1960-luvulta tämän päivän todellisuuteen Itämeren alueella. Matka kohti vapaampaa ilmapiiriä alkaa terminaalista, jossa on esillä neljän maahanmuuttajan lähtötarinat näyttelijöiden lukemina sekä lähtöön ja muuttoon liittyvää aineistoa. Näyttely laajenee käsittelemään rakkautta, ystävyyttä, aktivismia, identiteetin rakentumista ja homoturismia. Aiheisin pääsee pintaa syvemmin käsiksi esimerkiksi videoiden ja yksityishenkilöiden kirjeiden sekä valokuvien kautta.
Näyttelyssä on kuultavissa tuottaja Minna Koiviston ja saksofonisti Linda Fredrikssonin säveltämä Looking for Love -ääniteos, joka syntyi näyttelyä varten koottujen kontakti-ilmoitusten inspiroimana. Kaksikko on luonut pehmeän ja kutsuvan äänimaiseman, jossa perinteisen sävelkielen lisäksi kuuluu erilaisia kommunikoinnin ääniä, kuten morsekoodia, käsin kirjoitusta sekä deittisovellusten ääniä.
Virolaisen kuvataiteilijan Jaanus Samman installaatio Riga Postcards on saanut innoituksensa latvialaisen Kaspars Irben (1906–1996) päiväkirjoista, joissa kuvataan homomiehen elämää Latviassa eri vuosikymmeninä. Samoihin päiväkirjoihin pohjaa latvialaisen suunnittelijan Rūta Jumīten installaatio Irben matkasta Leningradiin 1968. Näyttelyssä on myös esillä suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Edith Hammarin piirustuksia sarjakuva-albumista Homo Line.
Näyttelyn ovat kuratoineet tietokirjailija-toimittaja Antti Järvi ja kuvataiteilija Kalle Hamm. ”Näyttelyssä siirtolaisuutta tarkastellaan uudesta kulmasta ja sateenkaarilinssien läpi. Halusimme kerätä talteen muistitietoa ja kulttuurihistoriaa, joka on jäänyt katveeseen, ja samalla muistuttaa niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten ratkaisuihin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Suomessakin vallitsi ahdasmielisempi ilmapiiri”, kuraattorit sanovat.
Kaupunginmuseo tarjoaa turvallisen tilan tulla kohdatuksi
Myös kävijöillä on mahdollisuus jakaa sateenkaarevia tarinoita näyttelyyn liittyvissä oheistapahtumissa. Avajaisviikonloppuna kaupunginmuseon aulaan keräännytään sukupolvien väliseen muistelutyöpajaan, johon voi halutessaan tuoda myös valokuvia arkistoitavaksi. Tapahtumassa nähdään lisäksi Crush[ing]-esitys. 1900-luvun alun Helsinkiin voi tutustua sateenkaari-ihmisten näkökulmasta opastetuilla kävelykierroksilla, jotka lähtevät Vanhasta kirkkopuistosta tiistaina 19. marraskuuta ja 26. marraskuuta klo 17.
Näyttelyn suunnittelusta vastaa Kristian Palmu, graafisesta suunnittelusta Nina Andelin ja tuotannosta Eero Salmio. Osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa. Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Pohjoismainen kulttuuripiste.
Medialla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon ke-to 13.–14. marraskuuta.
Haastattelu- ja kuvauspyynnöt:
viestintäsuunnittelija Roope Pokki
puh. 040 152 6479, roope.pokki@hel.fi
M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta
15.11.2024–2.3.2025
Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros
Aleksanterinkatu 16
Vapaa pääsy
Avoinna: ma–pe klo 11–19 ja la–su klo 11–17
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roope PokkiviestintäsuunnittelijaHelsingin kaupunginmuseo
Puh:09 310 38709Puh:+358 40 152 6479roope.pokki@hel.fiKuvat









Linkit
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo.
Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingissä tapahtuu joulunpyhinä – kirjastot kutsuvat jouluaattona, nuorisotaloilla uudenvuoden ohjelmaa ja tekojäille pääsee luistelemaan18.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Joulu ja vuodenvaihde tuovat mukanaan poikkeusaukioloja, mutta Helsingissä riittää tekemistä myös pyhien aikaan. Jouluaattona kolme kirjastoa toivottaa kaupunkilaiset tervetulleiksi, nuorisotaloissa järjestetään toimintaa ja tekojäillä pääsee luistelemaan lähes kaikkina päivinä. Kulttuurikeskuksissa nautitaan koko perheen elokuvista sekä Lux Helsingin valotaiteesta.
Det händer och sker i Helsingfors under julen och nyåret – biblioteken bjuder in stadsborna på besök på julafton, ungdomsgårdarna lockar ungdomarna med nyårsprogram och på konstisbanorna kan alla skrinna av hjärtans lust18.12.2025 07:59:00 EET | Pressmeddelande
Julen och nyåret innebär särskilda öppettider, men det finns mycket att göra i Helsingfors också under helgdagarna. På julafton välkomnar tre bibliotek helsingforsarna, många ungdomsgårdar har alla möjliga aktiviteter och de konstgjorda isbanorna är öppna för skridskoåkning nästan varje dag. Kulturcentren erbjuder filmer för hela familjen och Lux Helsinki lyser upp fasader, parker och torg med ljuskonst 6-11.1.
Vuoden 2026 Helmet-haasteet on julkaistu17.12.2025 09:41:44 EET | Tiedote
Vuoden 2026 Helmet-haasteet on julkaistu Helmet-verkkokirjastossa 17.12.2025. Helmet-kirjastot haastavat lukijat, kuuntelijat, pelaajat ja katsojat jälleen kirjojen, musiikin, pelien ja elokuvien pariin.
Päätöstiedote: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 16.12.202516.12.2025 18:34:24 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 16.12.2025 kokouksen päätöstiedote on julkaistu.
Nu börjar staden och stadsborna tillsammans planera renoveringen av Annegården – barnen är välkomna att delta med egna idéer15.12.2025 15:19:28 EET | Tiedote
Staden börjar reparera Annegården i grunden i början av 2030-talet och nu gäller det för både barn och vuxna helsingforsare att leka fram fina idéer och fyndiga förslag. Den 7-31 januari kan barn och familjer som vill påverka delta i en serie evenemang under devisen "Ska vi leka?" Hur ska de framtida utrymmena se ut i stadens omtyckta konstcentrum för barn och unga? Och vilken ska verksamheten vara i nyrenässansbyggnaden på Annegatan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme