Helsingin kaupunginmuseo tuo pintaan sateenkaarisiirtolaisten kokemuksia
Helsingin kaupunginmuseo tuo esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia näyttelyssä, joka kertoo Itämeren alueen sateenkaarisiirtolaisuudesta 1960-luvulta nykyhetkeen.

Miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat vaihtaneet kotimaansa toiseen? Missä asioissa Itämeri yhdistää ja missä eristää? Näitä kysymyksiä pohditaan kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta, joka avautuu 15. marraskuuta. Se tuo esiin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Venäjältä ja Baltian maista muuttaneiden ihmisten moninaisia elämänkokemuksia.
Näyttely perustuu kymmeniin kotiseuduiltaan lähteneiden ja paluumuuttajien haastatteluihin. Kerätyt kokemukset ulottuvat 1960-luvulta tämän päivän todellisuuteen Itämeren alueella. Matka kohti vapaampaa ilmapiiriä alkaa terminaalista, jossa on esillä neljän maahanmuuttajan lähtötarinat näyttelijöiden lukemina sekä lähtöön ja muuttoon liittyvää aineistoa. Näyttely laajenee käsittelemään rakkautta, ystävyyttä, aktivismia, identiteetin rakentumista ja homoturismia. Aiheisin pääsee pintaa syvemmin käsiksi esimerkiksi videoiden ja yksityishenkilöiden kirjeiden sekä valokuvien kautta.
Näyttelyssä on kuultavissa tuottaja Minna Koiviston ja saksofonisti Linda Fredrikssonin säveltämä Looking for Love -ääniteos, joka syntyi näyttelyä varten koottujen kontakti-ilmoitusten inspiroimana. Kaksikko on luonut pehmeän ja kutsuvan äänimaiseman, jossa perinteisen sävelkielen lisäksi kuuluu erilaisia kommunikoinnin ääniä, kuten morsekoodia, käsin kirjoitusta sekä deittisovellusten ääniä.
Virolaisen kuvataiteilijan Jaanus Samman installaatio Riga Postcards on saanut innoituksensa latvialaisen Kaspars Irben (1906–1996) päiväkirjoista, joissa kuvataan homomiehen elämää Latviassa eri vuosikymmeninä. Samoihin päiväkirjoihin pohjaa latvialaisen suunnittelijan Rūta Jumīten installaatio Irben matkasta Leningradiin 1968. Näyttelyssä on myös esillä suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Edith Hammarin piirustuksia sarjakuva-albumista Homo Line.
Näyttelyn ovat kuratoineet tietokirjailija-toimittaja Antti Järvi ja kuvataiteilija Kalle Hamm. ”Näyttelyssä siirtolaisuutta tarkastellaan uudesta kulmasta ja sateenkaarilinssien läpi. Halusimme kerätä talteen muistitietoa ja kulttuurihistoriaa, joka on jäänyt katveeseen, ja samalla muistuttaa niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten ratkaisuihin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Suomessakin vallitsi ahdasmielisempi ilmapiiri”, kuraattorit sanovat.
Kaupunginmuseo tarjoaa turvallisen tilan tulla kohdatuksi
Myös kävijöillä on mahdollisuus jakaa sateenkaarevia tarinoita näyttelyyn liittyvissä oheistapahtumissa. Avajaisviikonloppuna kaupunginmuseon aulaan keräännytään sukupolvien väliseen muistelutyöpajaan, johon voi halutessaan tuoda myös valokuvia arkistoitavaksi. Tapahtumassa nähdään lisäksi Crush[ing]-esitys. 1900-luvun alun Helsinkiin voi tutustua sateenkaari-ihmisten näkökulmasta opastetuilla kävelykierroksilla, jotka lähtevät Vanhasta kirkkopuistosta tiistaina 19. marraskuuta ja 26. marraskuuta klo 17.
Näyttelyn suunnittelusta vastaa Kristian Palmu, graafisesta suunnittelusta Nina Andelin ja tuotannosta Eero Salmio. Osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa. Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Pohjoismainen kulttuuripiste.
Medialla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon ke-to 13.–14. marraskuuta.
Haastattelu- ja kuvauspyynnöt:
viestintäsuunnittelija Roope Pokki
puh. 040 152 6479, roope.pokki@hel.fi
M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta
15.11.2024–2.3.2025
Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros
Aleksanterinkatu 16
Vapaa pääsy
Avoinna: ma–pe klo 11–19 ja la–su klo 11–17
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roope PokkiviestintäsuunnittelijaHelsingin kaupunginmuseo
Puh:09 310 38709Puh:+358 40 152 6479roope.pokki@hel.fiKuvat









Linkit
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo.
Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 16.12.202511.12.2025 12:11:19 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksen 16.12.2025 esityslista on julkaistu. Lautakunta päättää muun muassa toimialan toimintasuunnitelmasta ja tulosbudjetista vuodelle 2026 ja Maailman rauha -patsaan lainaamisesta Rautavaaran kunnalle.
Grattis till Kulturens fadderbarn – Finlands nationalopera och -balett är fadderaktör för barn födda i Helsingfors år 202610.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 erbjuds över tusen evenemang anordnade av omkring 30 konst- och kulturaktörer för Kulturens fadderbarn. De barn som föds i Helsingfors nästa år får Finlands nationalopera och -balett som sin fadderaktör. Det finns redan över 16 000 Kulturens fadderbarn i Helsingfors.
Onnittelut Kulttuurin kummilapsille – Suomen kansallisooppera ja -baletti on vuonna 2026 syntyvien helsinkiläisvauvojen kummitoimija10.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Kulttuurin kummilapsille on vuonna 2026 tarjolla yli tuhat tapahtumaa, joista vastaa noin 30 taide- ja kulttuuritoimijaa. Ensi vuonna syntyvät helsinkiläisvauvat saavat kummitoimijakseen Suomen kansallisoopperan ja -baletin. Kulttuurin kummilapsia on Helsingissä jo yli 16 000.
Päätöstiedote: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 9.12.20259.12.2025 19:55:34 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 9.12.2025 kokouksen päätöstiedote on julkaistu.
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 9.12.20255.12.2025 08:12:06 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksen 9.12.2025 esityslista on julkaistu. Lautakunta päättää mm. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2026 tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme